Suomen Beaglejärjestö

Kun siis taipumuskoe olisi käytännön syistä järjestettävä metsässä, tulisi koiran löytää sieltä ensiksi se jänis.

Erikoista kun tarhattuja fasaaneita voi päästää kyllä pellolle, jotta sinne päästään (maksulliseen)jahtiin. Pupulla se ei onnistuisi? Aitaamisen kannalla ei ole, koska minunkin järkeni sanoo sen olevan melko mahdoton tehtävä.

Onhan meillä metsissä jäniksiä niin mikä on ideana siinä että tarhattuja jäniksiä päästäisi beaglelle ajettavaksi kokeessa?

Onhan meillä metsissä jäniksiä niin mikä on ideana siinä että tarhattuja jäniksiä päästäisi beaglelle ajettavaksi kokeessa?

Onhan meillä fasaanejakin, mikä idea niitä on päästää?

Hirmu wrote:

Onhan meillä metsissä jäniksiä niin mikä on ideana siinä että tarhattuja jäniksiä päästäisi beaglelle ajettavaksi kokeessa?

Onhan meillä fasaanejakin, mikä idea niitä on päästää?

mutta nythän on kyse beaglen taipumuskokeesta

No siis idea on päästää se jänes sinne, jotta ajettavaa on varmasti löydettävissä ja näin ollen taipumuksia voidaan mitata.

Hirmu wrote:No siis idea on päästää se jänes sinne, jotta ajettavaa on varmasti löydettävissä ja näin ollen taipumuksia voidaan mitata.

tuo oli hauska

Eiköhän se ollut Karl Fazer joka omaan kanakoiraharratukseensa aikoinaan keksi tuoda Suomeen fasaaneja. Se ei ole alkuperäistä Suomen lajistoa, eikä sen selviytyminen luonnonvaraisena onnistuisi, ellei sitä koko ajan tarhaamalla ja ruokkimalla paranneta.

Eli metsässä ei ole taipumuskokeita ajatellen tarpeeksi jäniksiä?

Juu, vähintään yhtä "hauskaa" kuin se että fasaaneja päästetään pöpelikköön, jotta rahamiehillä olisi varmasti jotain ammuttavaa (ja koirilla noudettavaa).

Ja ei, en todellakaan todellisuudessa moista kannata, kommentti oli tarkoitettu lähinnä timkil:n kirjoitukseen, jota aiemmin lainasinkin (koskien pupujen tarhaamista).

Miksi sen fasaanin pitäisi suomessa pärjätä?

Eli metsässä ei ole taipumuskokeita ajatellen tarpeeksi jäniksiä?

Ei varmaan ainakaan joka puolella suomea, siis siinä mielessä että taipumuskokeen olisi hyvä olla ohjaajalle (ja koiralle) jonkin verran iisimpi/kannustavampi.

Hirmu wrote:
... siis siinä mielessä että taipumuskokeen olisi hyvä olla ohjaajalle (ja koiralle) jonkin verran iisimpi/kannustavampi.

Sen voin vielä ymmärtää että on ohjaajia jotka eivät jaksa päivän metsässä mutta että koirankin pitäisi päästä helpommalla, siihen en löydä järkevää selitystä jos kerran taipumuksia pitää arvostella jalostusta varten.

Minkälainen olisi se kaava jolla voisi verrata näitä kahta koetta jotta saisimme metsästysominaisuuksista samanvertaista informaatiota irti?
Koiran kyky löytää jänistä on kuitenkin se ratkaiseva edellytys koko hommalle.

Minkälainen olisi se kaava jolla voisi verrata näitä kahta koetta jotta saisimme metsästysominaisuuksista samanvertaista informaatiota irti?

Ei kait samanvertaista informaatiota saakaan? Eikä kai olisi tarkoituskaan? Ei saa esim. noutajien taipumuskokeestakaan vs. metsästyskoe.
Eikä kai kukaan ole ehdottanut että esim. taipumuskoe tulisi ajokoetuloksen rinnalle esim. MVA arvoon?

Koiran kyky löytää jänistä on kuitenkin se ratkaiseva edellytys koko hommalle.

Ilman muuta on! Mutta jos taipumuskoetta ajateltaisiin ajokokeen helpoitettuna versiona, yksi helpoittamisen kohde voisi olla teoriassa se jäniksen "taattu" löytyminen?
Tuskin ne istutetutkaan jalkoihin istuskelemaan tulisi.

Totta puhuen en tosiaan tiedä, miten muutoin onnistuisi kuin teoriassa tuo kokeen helpottaminen, lähinnä tämä on tosiaan teoreettista pohdintaa.

Ja kuten sanottu, en ole taipumuskoetta vastaan mutta en sellaiseen sen helpommin omia koiria toisi kuin kokeeseenkaan.

Hirmu wrote: Ei kait samanvertaista informaatiota saakaan? Eikä kai olisi tarkoituskaan?
Eikä kai kukaan ole ehdottanut että esim. taipumuskoe tulisi ajokoetuloksen rinnalle esim. MVA arvoon?

Tässä taitaa olla taippareiden kompastukivi = Mihin niitä tarvitaan?

Metsästykseen beagleä kasvattavat kasvattajat ovat tyytyväisiä metsästyskokeeseen joka antaa jalousta varten informaatiota jota he tarvitsevat pyrkimyksissään ja rotujärjestön tehtävä on luoda edellytyksiä jotta tämä informaatio on kasvattajien saatavilla.
Helpommat kokeet ei täytä tätä virkaa.

Ja kuten sanottu, en ole taipumuskoetta vastaan mutta en sellaiseen sen helpommin omia koiria toisi kuin kokeeseenkaan.

En ole minäkään taippareita vastaan mutta minusta ei ole rotujärjestön asia järjestää eikä keksiä sellaisia. Enkä osa myöskään keksiä minkälaisia ne olisivat jotta niillä olisi muuta virkaa kuin viihde-arvoa.

Kovasti olen kuitenkin vuosien varrella miettinyt mistä johtuu tällainen ehdoton kieltäytyminen koiriensa koettelua vastaan.

Tässä taitaa olla taippareiden kompastukivi = Mihin niitä tarvitaan?

JOS taipumuskoe olisi mahdollsta järjestää "turvallisemmaksi" -> kynnys osallistua laskisi merkittävästi -> saataisiin edes jotakin todennettua tietoa suuremmasta määrästä beaglea ja näin ollen informaatiota jalostusta ajatellen? Ja ehkä laskettua kynnystä osallistua kokeeseen?

Kovasti olen kuitenkin vuosien varrella miettinyt mistä johtuu tällainen ehdoton kieltäytyminen koiriensa koettelua vastaan.

Voin vastata vain omalta kohdaltani: Periaatekysymys, joka johtuu pääosin järjestön asennevammasta (eikä omien koirieni tuloksilla ole mitään annetavaa suomalaiselle metsästysbeaglelle).

Metsällähän nämä omat ovat käyneet ja tulevat käymään jatkossakin.

mun mielestä taipumuskokeen idea olisi nimenomaan siinä, että sillä saisi jonkunlaista kuvaa koiran vieteistä ja vaistoista. se voisi olla osaltaan matalan kynnyksen testi/koe, josta voisi saada tiiviin arvioinnin kirjallisena. ja se taka-ajatus olisi saada niitä beaglen omistajia, jotka eivät rohkene/osaa/ehdi osallistua ajokokeeseen, innostettua mukaan myös joskus sinne kokeeseenkin. paljon on beagleväkeä, jotka metsästävät koiransa kanssa ja ovat siihen tyytyväisiä, mutta syystä tai toisesta ajokoe ei heitä innosta. taipumuskoe voisi siis olla yksi väylä innostua myös koetoiminnasta. käsittääkseni kokeisiin ei ole ollut tunkua viime vuosina....

imppa wrote: Lupaan jokaiselle beaglensa käyttöominaisuuksiensa testaamisesta kiinnostuneelle järjestää Kajaanissa turvallisen, jänisrikkaan maaston ja lähteä päiväksi metsään seuraamaan beaglen työskentelyä. Siinä tervastulien lämmössä aika kuluu rattoisasti ja uskoisin tällä kokemuksella pystyväni myös jonkinlaisen arvion koiran taidoista antamaan. Jos haluaa virallisen dokumentin beaglensa metsästysominaisuuksista, niin katsotaan sopiva kahden viikon koe, johon koira ilmoitetaan. Järjestän tuomarikaverin itselleni ja viedään koe läpi normaalisti, jolloin päästään mukavasti koeuran alkuun ja tulos saadaan näkyville.
Luulenpa, että jokaisessa beagleyhdistyksessä löytyy vastaavanlainen harrastaja, joka voi tehdä samanlaisen tarjouksen. Rohkeasti vain yhteys oman alueen yhdistykseen.

pistetään korvan taakse sullon, imppa, ihana asenne!

Kaisa Peltonen wrote:Taippareiden tarkoitushan EI ole syrjäyttää ajokokeita. Mutta saattaisi jopa käydä niin, että koira, jota ei ole ajateltu viedä kokeisiin saattaisi mennä taippareihin ja EHKÄ se omistaja saisi sieltä kipinän ihan oikeaankin kokeeseen. Kukaan ei kai ajattelekaan, että taipumuskokeella koirasta saisi käyttövalion. Ja ajotaipumustahan siinä tutkittaisiin, ei vielä varsinaista ajotaitoa.
Onko kukaan käynyt koiransa kanssa näissä muiden maiden taipumuskokeissa? Tai käynyt vieraana? Tai saanut sääntöjä käsiinsä?
Itse kannattaisin. Rotu on niin monipuolinen, ettei sen kanssa "sivuraiteilla" tanssiminen varmasti sitä perikatoon vie.
Ja näillä sivuraiteilla oikeasti saatettaisiin saada myös niitä paljon toivottuja lisäntyneitä koekäyntejäkin.

Hirmu wrote:Ja olen kyllä jollakin tasolla taipumuskokeen kannalla mutta vielä enemmän peräänkuulutan asenteiden muuttumista järjestössä. IMHO jos asenteet ei muutu, ei koekäynnitkään lisäänny.
Ja hatunnostoa muutamille täälläkin kirjoittaneille asenteesta, se ei vaan valitettavasti riitä, että muutaman prosentin kuminauha joustaa, kun pääosa on heti torppaamassa joka ikisen asian (perustelematta), mitä edes ehdoitetaan.

tämä on juurikin näin!

Mielestäni taipparit, kuten kirjoitin aiemminkin saattaisivat motivoida koiria kokeisiinkin.

Tämä on toivottu ja kaivattu asia, ja koska koe itsessään on todella moniosainen, uskon, että koskaan kokeissa käymättömälle olisi oikeasti pienempi kynnys käydä testaamassa koiraansa taippareiden kautta.

Edelleenkään varmasti kaikki koirat eivät osallistuisi. Kuten eivät osallistu kokeisiin tai näyttelyihinkään. Eikä oikeasti kenenkään ole niihin pakko mennäkään, kyseessä on omistajien harrastus lajista riippumatta.
Kuten on jo kirjoitettukin, metsästävät kasvattajat haluavat nähdä koiran lähinnä varsinaista ajotilannetta vastaavassa tilanteessa pitkine hakuineen, ajoineen ja nimenomaan kestävyyden (tai innon kestäyyden) suhteen.

En usko, että kukaan olettakaan taippareiden olevan se jalostusvalintaperiaate, miksi se yksittäinen asia olisi? Toki ehkä jollekin, samoin kuin jollekin on ajokoetulos (ykkönen) tai näyttelysertikin. Hienoja asioita, mutta yksittäisinä eivät todellakaan jalostuspäätöksiä autuaaksitekeviä.

Miten tällainen sitten tulisi järjestymään, siis kokonaan uusi koettelumuoto (joka ei siis ole tarkoitettu syömään ajokokeilta mitään) sääntöineen, tuomareineen ja ylipäätään resursseineen onkin sitten todellakin suuri kysymys. Tällä hetkeläl oikeastaan osataan vasta nimetä kourallinen ihmisiä, jotka eivät mistään hinnasta laita asialle tikkua ristiin, eli aloitteen on tultava kannattajien riveistä. Ymmärtääkseni mikään koemuoto ei ole virallinen ennen epävirallista testiaikaa, eikä kaikista sitä tule koskaan. Koko rumballe kaivattaisiin, jos siis koemuotoa edes yritetään lähteä ajamaan läpi missään edes epävirallisena, todella paneutuvat aktiiviset henkilöt nimettäväksi taippareiden toimeksipanojaostoon. Ja vaikka aktiiviset tekijät ja ne useat rividuunarit löytyisivätkin on yhä mahdollista, ettei lajista koskaan saa toteutumiskelpoista.

Itse uskon, että olisi varmasti helpompaa houkutella "ei metsästäjiä" (huolimatta koiran linjoista) taipumustestiin, kuin varsinaiseen ajokokeeseen.

Kaikenlaisten koirakilpailujen totaalikieltäytyjiä on paljon. Jokaisella on varmasti omat syynsä jäädä pois jostain tai kaikista lajeista. Usealla syynä on tietämättömyys, epäilen, että tässä on syy myös nykyisten uusien koekävijöiden vähyyteen.

En asiasta mitään tiedä, mutta yritin lukea muutaman kommentin loppuun mutta en pystynyt. Voi kristus! Täytyy pysyä erossa näköjään beaglestä, jos aikoo mettästellä. Toivottavasti beagleä ei pilattaisiin ihan kokonaan!