Suomen Beaglejärjestö

Hei!

Tämä oli jo "vuosikokous 2013"-aiheen alla mutta saattoi jäädä siellä huomaamatta.

Olisi mukava saada tähän keskustelua, sinne vuosikokoukseen saattaa tulla antamaan äänensä jäseniä joille nämä asiat eivät ole niin päivänselviä (kuten minä). Ja rodusta kiinostuneita uusia ihmisiäkin varmaan kinnostaa. Heistähän tulee tulevaisuuden kasvattajat ja rodun eteenpäin viejät.

Tässäpä se teksti

Itselläni on ensimmäinen beagle, joten olen uusi harrastaja rodun osalta.
En ole kasvattaja vaan kuulun varmaankin siihen suurimpaan osaan beaglen omistajista, eli pennun hankkineeseen harrastusta varten.

Arvostan suuresti kasvattajia koska käsitykseni mukaan se vaatii suuren työmäärän että pääsisi lähellekään päämäärää eli mahdollisimman terveiden, rodunomaisten jälkeläisten saamiseen.
Ilman heitä meillä harrastajilla ei olisi tätä hienoa rotua käytettävissä. Toisaalta tuskin kukaan kasvattaisi koiria jos meitä "tavallisia" harrastajia ei olisi jotka pentuja ostaisivat.

Kysyn kasvattajien mielipidettä liittyen tähän esitykseen näyttelysäännön muuttamisesta.

Jos kyseinen muutos tehtäisiin, miten se vaikuttaisi rodun jalostuksen kannalta?

Miten se näkyisi ja vaikuttaisi pennun ostamista harkitsevan meidän "tavallisten" harrastajien kannalta, vaikeuttaisi vai helpottaisi sopivan pennun valintaa?

Tarkennuksena että tarkoitan kaikkia harrastuslajeja, metsästystä, näyttelyjä ym.


Hyvää kevättä ja yhteistyömieltä kaikille

Minä en näe mitään haittaa sinää saako sertiä vai ei. Ei haittaa kasvatusta sen paremmin kuin pennunostajaa, Jos koira saa SAan, sehän tarkoittaa sitä, että koira on sertifikaatin arvoinen. Jalostusmateriaalia valittaessa täytyy tietää mitä tekee ja haluaa, siitä huolimatta ei aina käy kuinka haaveillaan. Minullakin on jalostusmateriaalina useampi koira, jotka eivät ole koskaan käyneet näyttelyssä, ovat jättäneet kyllä voitokkaita jälkeläisiä....
Täytyy muistaa, että tittelit eivät periydy.

Eeva on niin kokenut kasvattaja, että hänelle tittelien merkitys on juuri niin vähäinen kuin hän antaa ymmärtää. Myös eri ominaisuuksien periytyvyydessä ei ole ulkomuodonkaan osalta suoraa reittiä ja vielä vähemmän käyttöominaisuuksien periytyvyydessä tällaista suoraviivaisuutta on. On aina kuitenkin suurempi todennäköisyys, että kahdesta hyvästä yksilöstä syntyy hyviä jäkeläisiä kuin huonoista.
Ella kertoo olevansa aloitteleva harrastaja, joka janoaa tietoa ja se on erinomainen alku harrastukselle. Valitettavasti meillä on suuri joukko beaglen omistajia ja yksittäisten pentueiden teettäjiä, joitten kiinnostus ei riitä kaivamaan tietoa esiin. Dokumentoitu tieto on aina parempi kuin "maailmalta" kerätty tieto, se voi monestakin syystä olla värittynyttä.
Arvostan valionarvoja sen takia, etteivät ne ole yhden ulomuototuomarin näkemys tai yhden kokeen antama tulos. Erityisesti ulkomuotopuolella näyttää kauneus olevan katsojan silmässä, sertin koiralle voi toinen arvostelija antaa H:n ja päinvastoin. Muotovalion arvo antaa jo jonkinlaisen varmuuden koiran ulkonäöstä ja ainakin kohtuullisesta ajotaidosta tulosvaatimuksen vuoksi. Ainakin voi olla varma, ettei ole nollaavia vikoja. Jos sertin vastaanottamisen ehtona vaaditaan koetulos, niin lähes samantasoiseen varmuuteen päästään huomattavasti aikaisemmin ja yksilöä voi harkita jalostukseen.
Kaksoisvalion arvoa ei saada sattumalta eikä tuurilla, vaan se vaatii koiralta sekä hyvää ulkonäköä, että ajotaitoa. Pidän sitä titteliä osoituksena tinkimättömästä ja vastuullisesta kasvatustyöstä ja myös omistajan taidosta.
Yksitttäiset tulokset niin näyttelyistä kuin kokeistakin antavat vain viitteitä koirasta, mutta mitä enemmän tuloksia kertyy, niin sen suuremmalla varmuudella ne osoittavat oikeata tietoa koiran eri ominaisuuksista.
Kun serttifikaatin saannin ehtona on koetulos, niin serttifikaati yleensä myös osoittaa, että ko. beagle on erinomainen rotunsa edustaja, kaunis ja ajava.

Impalle kiitos hyvästä kirjoituksesta, käyttöpuoleen en puutu, vaikka olen kyllä kuullut että niitäkin tuloksia voi "värittää". Mutta beagle saa Suomessa sen sertin aivan liian helposti, vaikka sanoinkin että "suomen beagle" kestää hyvin vertailun monen maan käyttölinjan koiriin, täytyy sanoa meillä on paljon muotovalioita jotka eivät ole kyllä valion arvoisia. Ja sehän on hyvin kulunut fraasi, valioksi tulee kun jaksaa tarpeeksi kiertää. Beagleillä on niin paljon näyttelyitä, että se valioituminen on suhteellisen helppoa. Vuosia seuranneena olen ollut huomaavinani, että se serti "lipsahtaa" vielä herkemmin jos on käyttöluokassa!

En tarkoita sitä, että etteikö ole mukavaa jos koirasta tulee valio, jokainenhan kai yrittää kasvattaa mahdollisemman hyviä koiria. Mutta elämä jatkuu ja kasvatustyö sen mukana.... ei niistä valioista ja voitoista pidä tehdä "numeroa". Kyllä ne hyvät koirat huomataan muutenkin. Olenkin useasti sanonut, että pitää pitää silmät auki ja tehdä omat johtopäätökset, eikä luottaa kuulopuheisiin.