Lähihakuisempi beagle?
Moderators: Titi Rolin, Jenna84, ansa
Lähihakuisempi beagle?
Eräällä hyvällä kaverillani on nuori beagle, jonka hakuetäisyydet ovat huolestuttavan pitkiä. Tavanomaiset hakuetäisyydet menevät helposti yli kolmen kilometrin, jossa laajaa rengastamista. Pienemmillä alueilla etäisyydestä on tullut ongelmia ja myös renkaan sisältä on joskus jäänyt jopa jänis löytymättä. Voikohan tuota hakuetäisyyttä pienentää jotenkin kouluttamalla vai pitääkö odottaa kunnon lumiolosuhteita, jolloin luulis etäisyyden ainakin jonkun verran tippuvan
.
Mikä on muuten "yleinen/normaali" hakuetäisyys beaglellä? Varmaan riippuu yksilöstä mutta millainen se tyypillisesti on? Meillä on beagle tyttö (ensimmäinen) ja menossa on toinen syksy metsällä. Välillä tuntuu että hakuetäisyys saisi olla suurempikin. Normaalisti tekee semmoisia lenkkejä että on metsästäjästä 50-300m päässä kauimmillaan ja sit lähtee takaisin päin. Itse olen ajatellut että tuollaiset 500m lenkit olisi jo hyviä, meillä sen verran pienet nuo metsästysalueet. Mutta on tyttö jo tehnyt vaikutuksen, ainakin meikään ominaisuuksillaan 
Omia ja tuttujen koiria tässä pari vuotta seuranneena veikkaisin beaglen keskimääräsen hakulaajuuden jäljettömässä maastossa olevan siinä 300m hujakoilla. Korjatkaa kokeneemmat metrilukemat jos oon pahasti väärässä.Hyvissä jänökanta maastoissa pitäs riittääkin.Aiheesta on varmaan aikasemminki keskusteltu, mutta kyllä se reppu jakkaralla istuminen mielestäni auttaa ainaki joittenki koirien kohalla. Ois varmaan hyvä juttu jos koira sais pupun liikkeelle sieltä 300m hujakoilta aina välillä ni jotenki luulis etvälillä sit haukku alkas kauempaakin.Jos koiralla on metsästysintoa, ni eikö luulis joskus alkavan kiinnostaa muuki ku se saman naaman kattelu mikä harvoin enää hymyilee 4h jälkee
ja sitte se heinän syöminen.. no näin se ei aina kuitenkaa ole. Toisten koirien kohalla pitää kuulemma istua useampi syksy..
liekkö luonteesta kiinni, toiset isännän viihdyttäjiä toisia enempi:) nuoren koiran kanssa täytyy ainakin välillä päästä maastoon missä tiedetään pupuja olevan.
Reetu, kyl se ainaki puolittuu se haku ku tulee 50cm lunta:)
tai pitäskö koiraa käyttää "kanitarhoilla" ni ei tarvis hakea kaukaa
Oiskohan koiraa treenattu pimiällä tai iltatreenillä. Mielestäni sopivalla iällä alotettu hämärä treeni saattas auttaa aiheeseen, no saattaaha se jotai pelottavaa siellä nähä ja sen jälkeen "kiillottaa saappaita" vielä enempi
Keskustelu aiheena hyvä juttu tämä hakulaajuus, kyllä ajavan koiran pitäs osata ite se ajettava kaivaa ylös. jos jolla kulla on elämäsä aikana ollu useita hyvin hakevia koiria ni vois kertoa oppeja ja valaista uusia harrastajia ja tulevia ja vähä vanhojaki hyvällä "hakuresepti opilla"
Reetu, kyl se ainaki puolittuu se haku ku tulee 50cm lunta:)
Keskustelu aiheena hyvä juttu tämä hakulaajuus, kyllä ajavan koiran pitäs osata ite se ajettava kaivaa ylös. jos jolla kulla on elämäsä aikana ollu useita hyvin hakevia koiria ni vois kertoa oppeja ja valaista uusia harrastajia ja tulevia ja vähä vanhojaki hyvällä "hakuresepti opilla"
Minun beagle on oppinut, että kun istun reppujakkaralle niin silloin uskaltaa lähteä hakemaan. Isäntä löytyy aina samasta paikasta. Välillä on mukava kävellä. Silloin koira pysyy hieman näköetäisyyden ulkopuolella jos ei ole hajuja. Jos olisin kärsivällinen enkä tykkäisi kävellä niin istuisin aina reppujakkaralla.
Minulla oli ennen kovinkin luonnostaan lähihakuinen Beagle, jonka ihan ite pisteytin sen kuiteskin omista koiristani ( kuusi ) parhaaksi "paketiksi", vaikka muilla oli huomattamasti laajempi kylmänjälen haku.
Aina kokeissa sanoin heti Tuomareille, joilla ei siitä ollut ennestään tietoo, että minkälaiselle koiralle nyt jouduitte.
En sit tiiä, että sattuiko myötämielisiä tuomareita, mut yleensähän kuului heidän sanovan, että sit vaan täytyy vähän enempi liikkua.
Monastihan se on niin, että jos se "huono" (liian lähi) kylmänjälen hakija saa vähänkin vihiä jäniksestä, niin sen jälkeen ei tarte enää jännittää, koira hoitaa loput.
Tietenkinhän se olis ihan mukavaa, jos kaikki osa-alueet koirassa olis kunnossa, kylmähaku laajaa, ajo sujuu hyvällä äänellä, kuten myös ulkomuoto kunnossa, mut semmosia koiria on vaan niin kovin harvassa.
Sillähän aika monella tähän harrastukseen mielenkiinto säilyykin, kun ei vielä "valmista" koiraa ole tehtykään.
Aina kokeissa sanoin heti Tuomareille, joilla ei siitä ollut ennestään tietoo, että minkälaiselle koiralle nyt jouduitte.
En sit tiiä, että sattuiko myötämielisiä tuomareita, mut yleensähän kuului heidän sanovan, että sit vaan täytyy vähän enempi liikkua.
Monastihan se on niin, että jos se "huono" (liian lähi) kylmänjälen hakija saa vähänkin vihiä jäniksestä, niin sen jälkeen ei tarte enää jännittää, koira hoitaa loput.
Tietenkinhän se olis ihan mukavaa, jos kaikki osa-alueet koirassa olis kunnossa, kylmähaku laajaa, ajo sujuu hyvällä äänellä, kuten myös ulkomuoto kunnossa, mut semmosia koiria on vaan niin kovin harvassa.
Sillähän aika monella tähän harrastukseen mielenkiinto säilyykin, kun ei vielä "valmista" koiraa ole tehtykään.