Suomen Beaglejärjestö

Beagle on saanut kokoajan nousevaa arvostusta metsästäjien keskuudessa. Jotta tuo asema säilyy, myös tulevaisuudessa, meidän pitäisi pystyä pitämään metsästysominaisuudet samalla hyvällä tasolla kuin tänään tai jopa parantamaan niitä. Tuohon pyrkimiseksi tärkein työkalu on koetulokset. Jalostusta varten ei riitä se "luulo ja olettamus" että uros ajaa tai sekään mikä näkyy monien urosten tiedoissa nykyään ”ajaa jänistä”. Nartun omistajan pitäisi tietää ne ominaisuudet millä uros ajaa sitä jänistä. Vastuullinen kasvattaja on käyttänyt narttuaan kymmeniä ellei jopa satoja kertoja metsässä ennen astutuspäätöstä, joten hänellä taytyy olla hyvinkin tarkkaa tietoa oman nartun hyvistä ja huonoista puolista metsästyksessä. Näihin ominaisuuksiin sopivan uroksen löytäminen tapahtuu aluksi koetulosten perusteella. Sopivuudenhan voi vielä varmistaa omakohtaisella metsäkäynnillä uroksen kanssa. Koekäynnit on kuitenkin se mikä saa kiinnostumaan kyseistä uroksesta. Sopivimman hyvä rakenteisen löytäminen on jalostusta.

Lohjan päänäyttelyssä esimerkiksi oli kymmeniä riittävän hyvä rakenteisia uroksia lisäämään jalostusvaihtoehtoja, niiden käytettävyys jää nyt kiinni ainoastaan siitä, että niiden tärkeimmät ominaisuudet ovat täysin tutkimatta. Se vie paljon pohjaa pois myös näyttelyn seuraamiselta. Samoin se sulkee useimman niistä vastuullisen jalostuksen ulkopuolelle.

Ensimmäinen toive olisi, että viekää ihmiset komeita hyvä rakenteisia koiria kokeisiin. Niille on suuri jalostuksellinen tarve.

Toinen toive olisi, että tuokaa komeita jo kokeissa käyneitä koiria esille Riihimäen erikoisnäyttelyyn 4.6 ja Kokkolan juhlanäyttelyyn 2.7. Näiden beaglekehien jalostuksellinen anti paranee oleellisesti, jos meillä on paljon ajavia beagleja ihasteltavana. Samoin se on oikea foorumi urokselle olla yleisön nähtävissä ja valittavissa. Käyttöluokkien voittajat on kuninkaita ja kuningattaria!

Taas tulee tungettua lusikka soppaan, johon se ei ehkä kuuluisi...

Peräänkuuluttaisin kyllä yhtä paljon narttujen kokeisiin viemistä, kuin urostenkin. Mistäs se uroksen omistajakaan nartun ominaisuuksista muuten tietää?

Toki kuuluu ja hyvä kommentti. Itse vaan narttujen omistajana katson sitä usein liian paljon siltä puolelta. Usein kuitenkin käytännössä nartun omistaja tekee sen jalostusvalinnan. Olisihan sekin hienoa jos uroksen omistaja haluaisi vakuuden nartun metsästysominaisuuksista ennen suostumista.

Nyt kyllä on pakko myöntää että olen Vesan kanssa täysin samaa mieltä.

Lisää kokeissa käyneitä näyttelyihin ja lisää näyttelyissä menestyneitä kokeisiin.

Usein kuitenkin käytännössä nartun omistaja tekee sen jalostusvalinnan.

Jos näin on, se on hyvin valitettavaa. Valitettavaa, jos urosten omistajat antavat koiriaan jokaiseen tupaan, josta sitä keksitään kysyä.
Omalla kohdallani näin ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaankaan. Miksi kietäytyminen on joskus niin vaikeaa?

Jonkunhan se alkuvalinta on kuitenkin aina tehtävä ja lähes aina se on nartun omistaja. Ensin hän miettii oman nartun laadun. Toiseksi sovittaa mahdollisen pennuttamisen ajankohdan sopivaksi omaan ajankäytön tilanteeseen. Kysehän on yli 4 kuukauden projektista.

Seuraavana hän lähestyy sopivimman uroksen omistajaa ja kysyy uroksen mahdollista käyttöä nartulleen. Astutus on molempien osapuolten sopimus ja myös uroksen omistajalla on siitä täysi oikeus kieltäytyä.

Tänäpäivänä aika usein urosten omistajat ovat hyvinkin valveutuneita. Urosten omistajat kysyvät usein alueen SBJn jalostusneuvojan mielipidettä tai uroksen kasvattajan kantaa yhdistelmään. Kieltäytymisille voi olla hyvinkin monia syitä. Et ole siis Hirmu ainoa uroksen omistaja joka kantaa vastuuta rodusta.

Kiinnostaisi tietää, kuinka moni uroksen omistaja on kieltäytynyt antamasta urostaan jollekin tietylle nartulle.

Useampi tuntemani uroksen omistaja haluaa rajoittaa jälkeläisten määrää. Kun on astutettu muutamia narttuja, niin usein uroksen omistaja haluaa pitää taukoa ja katsoa millaista jälkeä uros jättää ennenkuin astutetaan lisää narttuja.

Mukavaa kuultavaa, ettei ole itsestään selvyys, että urosta annetaan joka nartulle

Anne wrote:Kiinnostaisi tietää, kuinka moni uroksen omistaja on kieltäytynyt antamasta urostaan jollekin tietylle nartulle.

Minä olen kieltäytynyt antamasta omaa urosta useita kertoja ja eri nartuille. Yhtään astutusta ei ole tehty ilman jalostusneuvojan ja uroksen kasvattajan tietämättä.

Kyllähän nartun omistaja tekee päätöksen uroksen valinnasta. Uroksen omistaja sitten hyväksyy sen päätöksen antamalla uroksen tai ei oman harkinnan ja tietämyksen mukaan.

Anne wrote:Kiinnostaisi tietää, kuinka moni uroksen omistaja on kieltäytynyt antamasta urostaan jollekin tietylle nartulle.

kolmessakin rodussa olen sanonut ei.

landseer -> uroksen rakenteellisen (perinnöllinen) vian takia
rottweiler 1 -> uroksen perinnöllisten sairauksien ja epävarman luonteen takia
rottweiler 2 -> uroksen perinnöllisten sairauksien riskin takia (yhdet jälkeläiset, en ollut terveystilanteeseen tyytyväinen)

näissä kaikissa tapauksissa kahta rw-narttua lukuunottamatta nartut olisivat olleet erittäinkin hyviä.

beagle 1 -> katsotaan ensin mitä jättää "omille"
beagle 2 -> antaahan tenavan kasvaa, en lähde tekemään sopimuksia vuoden tai kahden päähän...

kahaltaja wrote: kolmessakin rodussa olen sanonut ei.

Höh, hyvät rahat menny sivu suun...

Mites muuten tuo Lohjallakin menestynyt Beagle 1 on herännyt tuohon mettähommaan? Olisi ainakin uutta verta jos vain virtaa jänikselle on.

Juha wrote:

kahaltaja wrote: kolmessakin rodussa olen sanonut ei.

Höh, hyvät rahat menny sivu suun...

Mites muuten tuo Lohjallakin menestynyt Beagle 1 on herännyt tuohon mettähommaan? Olisi ainakin uutta verta jos vain virtaa jänikselle on.

no, enpä rahan takia ainoatakaan koiraa ole itselleni hankkinut

kyllä koiraa pupun jäljet kiinnostaa, hyvin erkaantuu ohjaajasta ja hakee ihan ok. hihnansa särki kertaalleen lenkillä, kun tuoreille jäljille tempaisi. eipä sen kanssa ole edes kunnolla metsällä käyty... eikä minulla ole tarvetta sitä kehua sen enempää kuin se on.

lähinnä omaan käyttöön ja tytön harrastuskaveriksi koira on tuotu.

Itse olen pariinkin kertaan kieltäytynyt siitä yksinkertaisesta syystä (molemmat rodut), ettei nartunomistaja ole osannut vastata yksinkertaiseen kysymykseen: miksi juuri tämä uros, miksei joku muu?

Yhdesta kyselijästä ei kuulunut sen jälkeen mitään, kun kerroin konsultoivani uroksen kasvattajaa. Erään kerran syy kiinostukseen urostani kohtaan oli sen "komea pää", se ei ihan riittänyt minulle perusteluksi...

Beaglepuolella koirien kasvattajat vaikuttavat hyvin vahvasti siihen, mille nartuille urosta annetaan, onhan heillä aika paljon pidempi taival rodun parissa kuin itselläni. Noutajissa toimin jonkin verran itsenäisemmin, kun tuota omaakin taivalta on takana hiukan enemmän.

Hirmu wrote:Itse olen pariinkin kertaan kieltäytynyt siitä yksinkertaisesta syystä (molemmat rodut), ettei nartunomistaja ole osannut vastata yksinkertaiseen kysymykseen: miksi juuri tämä uros, miksei joku muu?

Kertoisitko Hirmu ja mielellään muutkin, minkälaisista asioista haluaisit nartunomistajan olevan kiinnostunut.
Tietenkin metsäkoiran omistaja haluaa tietää metsästysominaisuuksista mutta jos nyt ajatellaan että ne on tiedossa tietokannan kautta. Ulkonäkökin käy sieltä ilmi jossain määrin.

Itse koen että on kiva jos ollaan kiinnostuneita urokseni luonteesta ja terveydentilasta.