Suomen Beaglejärjestö

Kyselisin seuraavaa arvon koiraihmiset:
Olemme +30v avopari, ei lapsia ja asumme rivitalossa.
Kauemman aikaa ollaan suunniteltu koiraa, ja nyt työkuviot siinä mallissa, että aikaa koiralle olisi.

Molemmat olemme ihastuneet Beagleen, ja sellaista pentua olemme nyt katselleet. (saa tarjota).

Onko täysin mahdotonta tulla beaglen kanssa toimeen, jos sen kanssa ei metsällä käydä? tietenkin lenkillä yms....
Itse en metsämiehiä ole, eli koira tulisi seura/lenkkikaveriksi...

Suuri kiitos vastanneille =)

Beagle käy ihan hyvin myös kotikoiraksi, mutta se vaatii myös paljon muuta aktiviteettia. Tottakai beaglea suositellaan vain sellaisille jotka metsästää, koska se on rodun alkuperäinen tarkoitus. Meillä Oona kuitenkin on kotona lähinnä kotikoirana, mutta harrastan sen kanssa aktiivisesti agilityä ja kisaamme myös.
Ei tunnu koira siitä mitenkään kärsivän vaikkei metsällä käykään. Itsekin toki suosittelisin sellaiseen kotiin jossa metsästetään, mutta estettä en sen hankkimiselle näe Vapaana sitä tosin ei oikein voi pitää, koska vietit kuitenkin herää beaglella kuin beaglella

Kolme beaglea on kotona.
Nuorinta lukuun ottamatta ovat käyneet metsällä mutta muihin aktiviteetteihin verrattuna hyvin pienessä määrin.

Eli omasta mielestäni käy myös "kotikoiraksi", jos saa muuta aktiviteettia. Toki kannattaa katsoa, mistä sen koiran ottaa

Noniin. Nyt olisi oma pentu varattuna. Tulee vielä pitkä aika, ennen kun saa pojan kotio .

Meillä on beagle ainoastaan seurakoirana, ja hyvin ollaan pärjätty. Paljon aktiviteettia, liikuntaa ja etenkin aivojumppaa tuo tarvitsee, mutta on se niin lempeä, iloinen ja hellyydenkipeä veijari. <3 Kasvattaja suositteli meille jäljestystä/agilityä harrastuksena, mutta toistaiseksi olemme puuhailleet itse koiran kanssa paljon, tehneet retkiä metsissä ja omintakeista "jäljestystä."

Monet varoittelivat, että ei kannata hankkia beaglea, kun helpompiakin rotuja on, mutta itse en ole päivääkään katunut beaglen valintaa. Jos koirasta haluaa "tossun" joka tottelee silmänräpäyksessä, silloin beagle on väärä valinta.

Nenän perässähän tuo kulkee ulkona, ja jos haistaa jotain mielenkiintoista niin lähtee kuin salamana hajun suuntaan. Vapaana ei siis voi pitää, ja luokse-käskyä kannattaa treenata paljon. Itselläkin on pari kertaa sattunut "läheltä piti"-tilanne, kun hihna on lähtenyt käsistä ja koira juossut autotielle päin. Onneksi namuilla saa helposti beaglen mielen käännettyä haluamaansa paikkaan.

Kannattaa varautua siihen, että pentu tekee paljon tuhoja, enemmän kuin muut rodut. Meillä on ainakin järsitty keittiön puiset kalusteet, vaatekaapin reunat, sohva yltä päältä, pari lipastoa, tietokoneen piuha, kaukosäädin, puhelin, playstation-ohjain...jne jne...kengät ja sukat ovat vieläkin pienen (8kk) suurta herkkua, jos niihin pääsee käsiksi. Ja tämä siitä huolimatta, että tekemistä ja sallittua kaluamista on järjestetty PALJON.

lumikuono wrote:Kannattaa varautua siihen, että pentu tekee paljon tuhoja, enemmän kuin muut rodut. Meillä on ainakin järsitty keittiön puiset kalusteet, vaatekaapin reunat, sohva yltä päältä, pari lipastoa, tietokoneen piuha, kaukosäädin, puhelin, playstation-ohjain...jne jne...kengät ja sukat ovat vieläkin pienen (8kk) suurta herkkua, jos niihin pääsee käsiksi. Ja tämä siitä huolimatta, että tekemistä ja sallittua kaluamista on järjestetty PALJON.

Meillä taas beagle on rotuna juuri se, joka ei ole tehnyt mitään tuhoja yksin ollessaan. Muun rotuiset ovatkin tehneet tuhoja senkin edestä.

^ Ohhoh. Yksilöllisiäkin eroja on sitten.

Kolme beaglea ja ei juur mitään tuhoja. Pari noutajaa on tehneet tihutöitä (tosin nekin melko vähäisiä).

Todella kivaa luettavaa. Kirjoitelkaa ihmeessä kokemuksia, ihan kaikkesta mikä beagleen liittyy.

Aika hauska, että noin paljon luonteissa eroja .

Meillä Kaapon "lapsuus aika" meni suht vähillä tuvan ja irtaimen tuhoamisella
Mitä nyt vähä eteisen seinän nurkkaa jyrsittiin ja parit kenkulit sai kyytiä

Tuo flättinarttu on tullu paljo kalliimmaksi,kirjoja,kenkiä kaukosäädin,taskulamppu jne....Paras tapaus oli kun jäi autoon yksin ruokapussin kera MINUUTIKSI ,ryömi takaa etupenkin jalkatilaan ja veti kokonaisen pullapitkon naamaansa

Urosflätti on sitte ollu "ovenrapaaja".Ulko-oven on saanu "huoltomaalata" useemman kerran.

Tuo Kaapo on kyllä fiksu koira,,,, se osaa tulla tarhasta pois, avaa tuvan oven,käy syömäsä keittiön pöydälle jääneet ruuat,sotkee vähä paikkoja ja menee takas tarhaan.
Enkä minä oo sille kyllä näyttäny missä talon avainta säilytetään

Meilläkään ei olla tuhottu oikeastaan mitään. Oma peti ja vessapaperirullat sai kyytiä kun tuo toinen oli pentu, mutta mitään huonekaluja ei olla tuhottu. Piti kyllä pitää kengät oven takana ja olohuoneen pöydältä piti kerätä kaikki pois. Nyt siskolla on australianpaimenkoiran pentu ja se kyllä taitaa tehdä enemmän tuhoja kuin nämä mun beaglet

^ Eikö se Iippo yrittäny kaivaa itteensä seinäläpi kodinhoitohuoneesta?

Onhan meillä tuhottu. Uroksen ex-omistaja sanoi, että Iiro ei ole tehnyt pentunakaan mitään ilkeyttä, Siita senkin edestä. Oli aikoja jolloin piti silmät kiinni aukaista kodin ovi, että mitä siellä on nyt vastassa. Huonekaluja nyt ei oo syöty, kustu kyllä senkin edestä. Yhdet kengät pääsi kannoistaan. Vielä tänäkin päivänä narttu tekee tihutöitä, mutta ne on rajoittunut varastamiseen. Kaikki mahdollinen ja mahdoton varastetaan ja syödään, oli se sitten syötävää tai ei.

Juu, meidän 8kk rasavilli on myös ahkera varas, jos silmä välttää niin on leipä hävinnyt pöydältä tms. vaikka on miljoona kertaa kielletty pöydältä ottamasta.

Samaten ulkona, kaikki syötäväksi kelpaava/kelpaamaton pitää noukkia suuhun - tämä on välillä todella inhottavaa, koska meidän koira jos löytää mielestään jonkun "herkun" niin ei suostu siitä luopumaan ei millään, eikä vaihda sitä edes oikeisiin herkkuihin. Jos taas on keppi tms. lelu niin siitä luopuu kyllä ilman mutinoita. Jos kyseessä on jokin vaarallinen nieltävä (esim. suklaata tai pientä muovipalaa) niin joskus pelottaa mennä suusta sitä ulos ronkkimaan, kun koira murisee, pari kertaa on näykkäissytkin. Sillä hetkellä tulee kirottua kaikki ihmiset, jotka heittävät roskia pitkin pientareita.

lumikuono wrote: Jos kyseessä on jokin vaarallinen nieltävä (esim. suklaata tai pientä muovipalaa) niin joskus pelottaa mennä suusta sitä ulos ronkkimaan, kun koira murisee, pari kertaa on näykkäissytkin. Sillä hetkellä tulee kirottua kaikki ihmiset, jotka heittävät roskia pitkin pientareita.

otat vaan pois suusta kielletyt jutut ilman pelkoa. MÄÄRÄTIETOISESTI ja TIUKASTI, kerran, jos annat periksi, seuraava kerta on takuulla vaikeampaa. sun oma ASENNE ratkaisee sen, miten homma onnistuu. koira vaistoaa ja lukee sinua, vaikka et mielestäsi pelkoa näyttäisikään.

Meidän Kerttu nyt 11 kk, oli ihan sillon pentuna aivan mahoton. Maistui kyprokki seinä, nojatuolin nahkapäällinen, keittiönpöydän kulma, ikkunalistat, aurinkolasit ja sitten jotain pienempää. Eroahdistus oli niin kova kun oltiin poissa kotoa. Eka juoksu tuli jo 9 kk:n iässä niin sen jälkeen rauhottunu. Koputtaa puuta...