Moron!
Tänään käväistiin Kiiran kanssa sienimetsällä, mutta kanttarellit jäi osin puskaan...
Aamupäivällä, 11.38 laskin Kiiran autosta ulos ja rupesin tyttäreni kanssa ottamaan sienikoreja autosta, niin Kiira menikin jo kuono pystyssä kohti pellon reunaa...
Katselin kellosta, niin kaksi minuuttia kerkesi olla irti ja otti pellon laidasta ajon, ajoi reilu 5 minuuttia ja rusakonpoika tallusti tiellä vastaan ja istui Lauran jalkojen juureen vajaan metrin päähän! No siitä sitten pitkä loikka puskaan ja koira kohta perässä.
Tätä ensimmäistä ajoa kesti kaikkinensa 10minuuttia ja sitten hävisi pupu hiekkatielle. Kolme kertaa vein sen takaisin hukalle, mutta ei enää löytynyt ja koiran mielenkiintokin hukan hakuun alkoi kadota. Otin koiran kiinni.
Seuraavaksi vaihdettiin paikkaa ja laskin koiran taasen irti. Otin korit ja mentiin keräämään "the hot spotista" kanttarellit, niin eikös taas Kiira löytänyt jonkun mielenkiintoisen jäljen...
Annoin koiran tutkia jälkiä ja 15min jälkeen olisi mieli tehnyt mennä etemmäs, mutta ei uskaltanut, vaan kääntyi anovasti katsomaan miuta...
Kehotin jatkamaan ja kehuin kovasti, Kiira kiipesi mäenrinnettä ylös ja eipä aikaakaan, niin taas ajo kuului!!!!!
Tätä pupua annoin ajaa vartin ja hain kesken ajon pois,kun keli oli,mitä oli. Hienosti tuli kutsuen luokse!
Koira tuntui olevan poikki, joten kattelin viisaammaksi lähteä kotiin.
Keli oli ajohommiin melko lämmin(+18c),mutta koira oli kasteesta ihan litimärkä, joten annoin sen hetken juosta.
Olipahan hieno sienireissu
T:Jussi & Kiira
P.S Olivat muuten ekat ihan itse haetut yöjäljet koiralla ja löysi puput.
