Suomen Beaglejärjestö

Bella on tällä hetkellä neljännellä viikolla raskaana ja eilen käytiin eläinlääkärillä, tästä osoitteesta voi lukea koko tarinan: http://www.bellana.vuodatus.net

Bellalla siis todettiin anemia, onko kellään omakohtaista kokemusta koiran anemiasta? Miten on käynyt ja onko lääkkeet auttaneet?

Kovillehan tuo diagnoosi ottaa, varsinkin nyt kun pennutkin on mahassa mutta täytyy vaan uskoa parempaan huomiseen.

Onpas ikävää, ja vielä pennutkin mahassa.

Puhuiko eläinlääkäri mitään, voisiko toisenlaisella ruokavaliolla tila olla parempi?

On kyllä, surettaa kun tila on kuitenkin niin vakava ja Bellallakaan ikää vasta kun 5 vuotta.

Bellahan sairastaa keliakiaa, joten ruokavalio yksipuolistuu jonkiverran kun viljatuotteet jää pois. Ell sanoi että jonkin verran sekin voi vaikuttaa noihin veriarvoihin. Tällä hetkellä annetaan mahdollisimman monipuolista ruokaa, keitettiin maksaa ja ostettiin maksalaatikkoa, pääasia että neiti syö edes jotain! Toivotaan että lääkket rupeaisivat vaikuttamaan ja pennut selviäis, eihän tässä muukaan auta.

Meillä on ollut anemia beaglellä, mutta kylläkin uroksella! Me saimme veriarvot kuntoon ruokavaliolla, eli mahdollisimman paljon RAAKAA vähärasvaista jauhelihaa. (Eläinlääkärin ohje) Viljatuotteita meillä ei ole syöty enää vuosiin, eli nappuloina AINA sellaista missä ei ole viljaa!

Jos koirasi ei ole saanut raakaa lihaa, voi alussa vatsa mennä ripulille, joten varovasti kannattaa aloittaa jauhelihan antaminen.

Minä en maksalaatikkoa kyllä syöttäisi koiralle (suola/mausteet), mutta kun on kantava narttu ja jos muu ei kelpaa, lienee sekin tyhjää parempi vaihtoehto

Toivon Teille kaikkea hyvää ja että pennut syntyisivät terveinä ja emä jaksaisi hoitaa niitä!

On ne vaan erilaisia, koirat. Meidän piikel ei koske raakaan lihaan, kyllä mä sitä antaisin, mutta syömättä jää. Samoin makkarat, se tuijottaa sitä , syökin vähän, mutta mieluummin hautaa maahan. Kuivat leivänkannikat on sen parasta herkkua. Nappulat käy kaikki merkit. Kotiruokaa, esim. makaroonilaatikkoa syö mielellään. Nyt, kun on ajokausi, on Booster Poweria, mutta se kyllä vaihtuu kevyempään. Tää jätkähän on siis ylisitkeä ajuri, olisko niin, että sillä on liikaa energiaa (hiilihydraattia)

Sekin on ikävää, että on kantava narttu, jonka ruokavaliota ei kuitenkaan, ainakaan radikaalisti, tulisi enää muuttaa, vaan oikea, kunnollinen ruokavalio olisi pitänyt "aloittaa" viimeistään astutusvaiheessa.

Mutta ei tässä kauheasti ole varmaan vaihtoehtoja. Tsemppiä sinne ja kirjottelehan kuulumisia!


MUOKS. Sellasta vielä, että onko kenelläkään tietoa keliakian periytyvyydestä?

Mä taas haluaisin tietää, onko kyseessä oikeasti keliakia vai vehnäallergia? En ole koskaan kuullut keliakiasta koiralla, siksikin kiinnostuin.

ansa wrote:Mä taas haluaisin tietää, onko kyseessä oikeasti keliakia vai vehnäallergia? En ole koskaan kuullut keliakiasta koiralla, siksikin kiinnostuin.

Ihan oikeaksi keliakiaksi se on Bellalla todettu. Ja ilmeisesti nykyään koirilla kyseinen sairaus tuntuu koko ajan vaan yleistyvän.

Ja tuosta periytyvyydestä en kyllä tiedä. Ei ainakaan Bellan aikaisemmasta pentueesta yhdelläkään pennulla, (ainakaan vielä) ole todettu sairautta. Joissain tapauksissahan se voi olla että keliakin periytyy pennuille.

Bellan tilanne on parempaan päin. Lääkkeet ovat selvästi alkaneet vaikuttaa. Bella on paljonpirteämpi ja ruokahalukin on ennallaan. Toivotaan että veriarvot olisivat parantuneet.

Oisko siinä tapuksessa kannattanut jättää narttu astuttamatta jos se kerran on sairas?

Onko bella miten kauan ollu "keliaakikko"? Jos se on tullu sillekin vasta vanhempana niin samalla tapaa se voi puhjeta sen pennuillekin, vasta myöhemmällä iällä.

Bellalle vointeja!

^Mietin ihan samaa.

Jaahas, täytyypä tutustua aiheeseen. Mutta pentujen takia mäkin kiinnostuin...Tosin, onhan sitä tullut kuultua että "pikkuvaivat kuten allergiat ei koiraa haittaa"

Ihmisillähän se on perityvää. Jos mulla ois keliakia nii lähisukulaisilla ois 10% yleisyydellä jollakin/joillakin se tauti. Mut koirista en tiiä. Eikä tuo nyt mikään kauhee sairaus ole kuitenkaan miun mielestä.

Ei tietenkään oltais astutettu Bellaa jos ois teidetty että se on sairas, mutta kun oireet tulivat vasta nyt viikon alussa.

Bellalla todettiin keliakia pari vuotta sitten. Ei se sillä tavalla kauhea sairaus ole mutta rajoittaa kuitenkin ruokintaa, täytyy olla tarkkana että mitä koiralle syötäväksi antaa. Ja jos koira sattuu saamaan väärää ruokaa, niin sitten maha menee sekaisin, karvaa lähtee ja turkki hilseilee ja kutisee madottomasti, eikä se ole kiva.

Tänään käytiin ell, punasoluarvot olivat jo hitusen nousseet, muttei kuitenkaan huimasti. Mutta Bella on ulkoisesti paljon paremmassa kunnossa, pirteämpi ja jaksaa jo kunnolla ulkoillakin. Vettä se juo hirmuisia määriä ja ravaa sitten pissalla tosi usein, mutta tämä johtuu kortisonista. Ultrassa selvisi että pennut olivat vielä elävien kirjoissa! Pikku sydämenlyönnit näkyi jo paljon selvemmin kuin viime kerralla. Kovasti se massu kasvaa. Oli kyllä helpotus kuulla että vauvat on elossa ja Bellakin toipumaan päin. Eiköhän tästä selvitä.

silverbel wrote:Ei tietenkään oltais astutettu Bellaa jos ois teidetty että se on sairas, mutta kun oireet tulivat vasta nyt viikon alussa.

Olettaisin että tarkoitettiin sitä keliakiaa...? Tai niin mä ainakin homman käsitin.

Juu siis kyse oli nimenomaan keliakiasta, onhan sekin sairaus!