Suomen Beaglejärjestö

kävipä eilen jännä tapaus. olin piiklen kans jänes metällä, otti ajon 15 min haun jälkeen ja ajo jatkui noin 45 min. näin jäniksen, kunnes hetken kuluttua näin uudelleen ja mitä kummaa: olikin kaksi jänistä samassa ajossa. menivät jänikset ihan peräkkäin, piti hierasta silmiä, että näkyykö kahtena, mutta ei kyllä niitä oli kaksi. ajo jatkui vielä noin tunnin, mut ei kaatoja. onko muilla vastaavia tapauksia? minulla ei ole kyllä ennen moista tapahtunut.

Kerran on kohdalle sattunut samansuuntainen tapaus, joskus yhdeksänkymmentäluvun puolessa välissä. Ystävän suomenajokoiran ajosta ammuin jäniksen ja siirryin suolistamaan sitä vähän sivuun tukkiuralta. Koira oli ainakin kymmenisen minuuttia jäljessä, joten ehdin hoitaa homman ja alkaa odotella ajokkia saapuvaksi. Sen sijaan tukkiuran ylittikin toinen metsäjänis seuraten ensimmäisen jäniksen jälkiä. Koira tuli vasta perässä. Otin koiran kiinni. Silmiä siinä tosiaan sai hieroa ja päätä raapia, piti oikein itselle todistella ettei ollut nähnyt näkyjä

No jossakin hyvän kannan alueella helposti käy niin, että passiin tulee karkkojänis. On joskus yhdestä ajosta karkonnut 5 tunnin aikana 4 eri jänistä. Oli lumikeli, niin asia oli helppo todeta. Noista 2 nähtiin ja luulin ajojänikseksi, mutta koira ei tullut perässä ja ajo jatkui. Vaikka kirjoittaja tarkoitti, että puput tulee peräkkäin, niin käytännössä kyseessä on ajoa karkonnut pupu. Karkko tulee edellä, ajettava pupu perässä ja koira kolmantena. En ole itse nähnyt tai kuullut, että ajossa olisi pitempään kaksi pupua. Sulalla kelillä kun ajo alkaa niin metsäautotiellä voi hyvinkin olla ruuhkaa. Mutta kukapa sitä kehtaa vielä siinä vaiheessa ampua. Monesti jänikset myös käyttää samoja paikkoja ajossa, jolloin ajoa karkonnut tulee passiin. Harvinaisesta tilanteesta ei "tupla-ajossa" ole kyse, mutta harvemman kannan alueella on varmasti ainutlaatuinen tilanne ja aina hauska kannasta riippumatta.

Tuttu hirviporukka halusi eilen jänismetsälle ja pyysivät meitä koirien kanssa metsästysmailleen.
Siellä ukot sitten olivat kolme kappaletta vierekkäin passissa, jutustelemassa ja meuhkaamassa. Biggellä oli hieno ajo päällä ja ukot olivatkin nähneet jäniksen, odottelivat että se tulisi uudestaan kiertäämään heidän edestä josko nyt ehtisivät ampumaan.
Kysyinkin sitten hiukan piruttain että : kolmeako jänistä odottelette tulevan?
Ukot eivät vastanneet mitään, ihan kuin eivät olisi kuulleetkaan kysymystäni
Enhän minä tajunnut ettei se aivan mahdoton ajatus ole

Kuten aiemmista jutuista käy ilmi, niin runsaan jäniskannan aikana eivät
tällaiset "koppeli-ajot" ole toki harvinaisia, mutta piristäväthän ne aina mukavassti päivää. Omalle kohdalle mielenkiintoisin yhdistelmä satttui
vajaa kymmenen vuotta sitten. Olin treenaamassa Heroa seuramme rauhoitusalueella, jossa silloin oli todella runsas jäniskanta ja ajossa
useinkin sinkoili syyttömiä vähän sinne ja tänne.
Seurailin ajoa pienellä tiepahasella ja huomasin kahden jäniksen tulevan
tien suuntaisesti muutaman kymmen metrin päässä tiestä. Ne olivat melko
tarkalleen rinnakkain n. 10 metrin etäisyydellä toisistaan ja jatkoivat toisistaan välittämättä samansuuntaisesti tien vartta näkymättömiin.
Seurasin mielenkiinnolla, että miten koira käyttäytyy moisessa tilanteessa,
mutta johdonmukaisesti se vain meni kauemman jäniksen jälkeä. Tuskin
se oli edes tietoinen, että vieressä oli kulkenut myös toinen jänis. Pelkkä sattumahan se tämäkin oli, mutta jäipähän vain mieleeni kivana kokemuksena.

Kerran muistan tallaisen tapahtuneen. Pikkupoikana ollessani (noh en ole iso vieläkään, ikää vain tullut lisää) isäni kanssa metsällä suomenajokoirallamme Rapsulla, ajo alkoi ja muutaman minuutin päästä tuli metsäautotietä pitkin kaksi jänistä rinnakkain, toinen niistä kerkesi metsän suojiin, toisen loikkiessa vielä meitä kohti, reppuunhan se jänis joutui. Elikkäs ei tämä ihan jokapäiväistä ole, aikaa tästä on kulunut 26 vuotta.

Viittaan edelliseen viestiini. Toinen vähän samanlaatuinen tilanne oli viime syksynä, kun bealeni Jäniksenpolun Taru (vainaa), ajoi jänistä ja ammuttuani sen jäniksen Taru tuli kaadolle haukkuen kuin mielipuoli, tökkäsi jänistä kuonollaan ja lähti juoksemaan, samaa virttä laulaen takaisin sinne (n. 100m) mistä oli vähän aikaisemmin tullut ja jatkoi toisen jäniksen ajoa, näin tämänkin jäniksen sitten toisessa passissa noin 15 min kuluttua, mutten prkl... päässyt niin nopeasti ampumaan.

Tämän tapahtuman muisti velipoika kodalla makkaraa paistellessa, joka sitten tuli myös meikeläisenkin mieleen.
Ennen kuin hommasin Beaglen, oli mulla Karkeakarvainenmäyräkoira.
Tämä koira jonka sain oli vähän yli puolivuotias uros.
Tietenkin koiran saatuani, piti päästä heti kokeilemaan tekeekö tällä metässä mitään, kun tiesin jo ennestään, että jotkut näistä antoi jäniksellekkin kyytiä.
Oli joku viikonlopunpäivä, kun pistin Jessen autoon, ja ajelin autolla kohti tunnettuja jänismaisemia.
Metsäautotietä vähän matkaa ajellessa, näin velipojan auton, joka oli pysäyttättänyt autonsa kans sen tienvarteen.
Koska oli vielä niin pimeetä, niin päätin hörpätä siinä vielä kahvit ennen kuin "hyökkään" metsään.
Laskin kuiteskin Jessen autoosta irti siinä toivossa, että eihän se mihinkään lähe.
Noin puolen kilometrin päästä otti samalla velipojan S-ajokoira perslähön, joka kulki meitä kohen.
Jänis kävi siinä ihan lähellä autoja, joka sitten jatkoi tiensuuntasesti sinnepäin missä arvelin velipojankin ole. Ajo jatkui metsäautotien yli.
Kohta velimies tulee autoille hiukan tuohtuneenna, ja sanoo - näin minä äsken semmosen näyn, mitä ei ihan huomenna näe.
Arvasin heti homman nimen ja kysyin, että mikäs nyt ?
Tuon minun S-ajokoiran ajossa oli kaksi jänistä, jotka meni tuon metsäautotien yli.
Kumpaakaan en kerenny ampumaan, kun tuo pimeyskin on tossa haittana.
Sanoin , että on se helevetin hyvin, että et ainakaan sitä viimosta jänistä kerenny ampumaan, kun se oli se mun mäyräkoira.