Suomen Beaglejärjestö

Ei ne ookkaan ihan lopussa jänikset täältä päin. Tänään puolentoista viikon- oman seuran alueelta viikkoa pitemmän- tauon jälkeen päästiin metsään. 2 ajoa,noin kolme ja puoli tuntia yhteensä. Kumpakin ajettava näyttäytyi. Ei ammuttavissa, pitkä matka ja vauhtia liikaa.

Meillä on reilu yhdeksän kuukauden vanha beaglen urospentu. Syksy lähtenyt íhan hyvin käyntiin. 5 kaatoa takana, josta pisin ajo reilu 2 tuntia ja lyhin n. 30min.Nyt on oltu huilissa kolmisen viikkoa, mutta ensi viikolla lähdetään taas jänis hommiin.

hienosti on menny beagle 79:llä itellä vuoden täyttävä narttu ja vasta hakua opetellaan kun ei hirveesti noita pupujakaan oo liikkeellä

Seinäjoellakin pennun koulutusedellytykset paranivat kun lumi on taas maassa. Aamulla oli röyhkeä pensaan taimet syönyt rusakko taas pylkännyt talon nurkalta ja jättänyt jälkeensä tuoreen jälkikuvion. Kun vain Urho oppisi kuivalla lumikelillä työntämään kuononsa syvälle jäljen painumaan että saisi kunnon hajut. Viime viikonloppuna pöläytti kahta metsäjänistä ja rusakkoa äänen kanssa mutta isäntää tuli heti ikävä eikä jatko tahtonut luonnistua. Melkein ilon kyyneliä piti kuivata silmäkulmasta Urhoa kuunnellessa, mutta sitten jo lysti loppuikin eikä nenäliinaa tarvittu. Mutta ensi viikonloppuna kun lauantaiaamuna pitäisi taas löytyä tuoreet jäljet...

Tänään lähdettiin 2.5 vuotiaan beagle neitin kanssa metsään. Maa lumesta valkea. Jäljet löyty 5 minuutin haun jälkeen. Siitä 10 minuuttia eteenpäin niin jänis oli ajossa. Pienoisen lenkin jälkeen ajo suoraan maantielle, josta koira äkkiä kiinni.

Paikan vaihto ja hakua 20 min ja jänis ylös. Tämä jänis pyöri ryteiköissä ja ylitti vain teitä. 3.5 tuntia neiti paukutteli ajaa ja sitten jänis erehtyi liian lähelle. Ajo ei kyllä kuulunut kovinkaan hyvin kun lunta puissa melko paljon. Mukavasti pidentyneet ajot koiralla tänä vuonna. Parhaillaan 4 tuntia. Kokeissa voisi yrittää talvemmasta. 15 jänö tällä kaudelle.

...

Ei löytynyt uusia jäniksen jälkiä tänään,koko aamupäivä etsittiin Panun kanssa sekä jalan että autolla. Muutama lumen peittämä jälki löytyi. Sen sijaan ketun jälkiä oli joka puolella. Puolilta päivin aioin tehdä makkaratulet laavulle. Laskin koiran vielä irti. Ajo lähti miltei välittömästi. Kettuhan se ajettava olikin. Kettu näyttäytyi ensi kerran vähän liian kaukana,ei tainnut huomata minua kun hiippaili niin rauhallisesti kuunnellen missä Panu tulee. Sitten tunnin kuluttua kuuntelin ajoa. Takantani kuului rapinaa. Käännyin..kettu meni tien penkalla vajaan 15 metrin päästä metsään ja Panu parin minuutin kuluttua perästä. Pyssy riippui tietenkin hihnasta olalla.
Ajoa kestikin sitten hämärään asti. Panu tuli hukalta laavulle illan pimetessä.
Ihan mukava kettuajo, ei mennyt kauas ja kesti yli 3 tuntia. Makkara jäi kyllä paistamatta.

Tänään ihan tapahtuma rikas metsäpäivä. Eka pupu löytyi puolessa tunnissa. Kävi ajon alkuvaiheilla pari kertaa hollilla, mutta nyt oli tarkoitus ajattaa pitempään. Kolmannen kerran näin puolentoista tunnin kohdalla, mutta liian kaukana ammuttavaksi. Sitten pikkusen ennen kahta tuntia tuli passiin ja puppe nurin. Oli hyvä ja sujuva ajo. Toinen löytyi paikan vaihdon jälkeen reilussa vartissa. Sitä sitten kuunneltiin ja katseltiin seuraavat neljä tuntia. Ajettava oli suuri rusakko joka piti koiran melko hyvin tuntumassa. Tiet ja pellot sujui hyvin. Ajon aikana rusakko kävi 9 kertaa lähes ampuma hollilla (50-60m). Ajossa oli useita perslähtöjä. Välillä sai tieltä seurata kun jänis teki paluuperiä keskelle peltoa ja lymysi siihen. Lähti liikkelle vasta kun koira oli 5m päässä. Puoli neljän aikaan alkoi tulla pimeä, niin menin hukalle ja huusin koiran pois. Tulipahan välillä vähän ajoakin ja tuuri oli rusakon puolella. Jospa sitten ensi kerralla.

Punttipate alkaa pikkuhiljaa touhuamaan. Itse sai tongittua pupun liikkeelle. Ei antanut yöjäljelle ääntä, mutta häntä meinasi katketa vispaamisesta. Ajoi 35min hyvällä haukulla. Ajossa pari pientä paluuperän selvitystä, jolloin turpa pysyi kiinni. Hukka sitten metsäautotielle, jota kuitenkin ajoi 100m. Ja siinä oli jopa muutamat auton jäljet. Kaksi paluuperää samassa kohtaa oli kuitenkin liikaa. Osasi tulla hukalta ajojälkeä takaisin miesten luokse. Jatkoi myös ahkerasti hukan selvittelyä kun mentiin takaisin hukkapaikalle.

No sitten Pate autoon ja Henkka irti hukka paikalle. 10min ja pupu löytyi 100m päästä tiestä lymystä. Kävi aika kaukana vartin lenkin ja pupu tarjosi tapettavaksi. Sai kuitenkin jäädä henkiin, vaikka tuli 20m päähän lymyyn. Lähti siitä sitten jatkamaan matkaa kun Henkka oli 100m päässä tulossa. Ajoa kesti 2,5 tuntia. Sitten se meni teille pyörimään vähän kauas ja vieraalle alueelle niin piti hakea koira autolla pois. Toinen pupu löytyi puolessa tunnissa ja sitä ajoa kuunneltiin sen aikaa, että sai makkarat paistettua. Reilun tunnin verran siinä meni ja sitten passiin. Puolen tunnin päästä pupu nr.96 nuriin. Yhteensä 1,5 tunnin melko katkonainen ajo.

Seuraava teksti kuuluisi tutkat osioon, mutta olkoon nyt tässä.
Kokeilin tuota gprs Live seurantaa ja jälki tietoja. Ei minkaanlaisia ongelmia koko päivänä. Paten ajosta ei paljon kertomista, kuin että nopeus ajossa 3-4km/h, välillä spurtteja. Paten haukun kuuluvuus max.500m. Henkalla n.1500m. Keuhkojen koossa on vielä eroja. Samaten haku- ja ajovauhdeissa. Patesta ei varmaan tule Henkan tyyppistä vauhtiajuria.

Henkan ekasta ajosta sain ylös 2h13min. Matkaa se kulki tuossa ajassa 21,9km ja keskinopeus oli 9,8km/h. Suurin nopeus 38km/h. Toisesta ajosta sain ylös 58min. Matkaa se kulki 6490m. Keskinopeus 6,6km/h. Suurin nopeus 29km/h. Ekassa ajossa paljon tiellä, jolloin vauhti nousee. Siksi myös kova huippunopeus. Maasto toisessa ajossa oli paljon hankalampi. Kivikkoa ja raivausmurrokkoa paljon. Lisäksi ajossa oli enemmän katkoja. Toisen ajon jänis oli hankala ja siksi se jouti pataan. Tuon jälki tiedon tein siten, että aina kun ajoi niin nauhoitin jälkeä ja kun tuli hukka niin laitoin pausen päälle. En mitenkään minuutilleen seurannut hukkien pituutta, mutta noin suurin piirtein harraste mielessä. Nuo jälki tiedot tukee ihmeellisen tarkkaan sitä vaikutelmaa mikä molemmista ajoista jäi mieleen.

Hieno homma Täällä makkaraa taitaa käristä nuotiolla vielä ennalta arvaamaton määrä ennen ensimmäistä jäniksen ylösottoa täysin itsenäisesti. No, täytyy iloita sitä odotellessa pienemmistäkin edistysaskelista. Tänään oli sekä rusakon että metsäjäniksen jälkiä kahden päivän edestä eikä itse ajettavaa löytynyt jälkien päästä, oli vain vanhoja kortteereita. Tuoreet kauriin jäljet kiusasivat välistä. Ojat olivat täynnä vettä ja koira niin kuin isäntäkin sai loikkia tosissaan päästäkseen niistä yli. Muuten oli hieno päivä talvisessa metsässä

On se melekosta touhua. Kun itse ei juuri pääse kävelemään ja autonkin kanssa pitää olla kuski niin koirat tekköö urotekoja. Onneksi on lähellä huippu treenimaastot, niin ei tarvi pitkään sinnitellä autossa. Tänään oli sellainen päivä, että ei paremmasta väliä. Punttipate löyti pupun ja ajoi sitä kuten vanhemmatki koirat. Alku kiljaisusta kaatoon ajoa kertyi 3h12min. Pari hukkaa, missä kaverin piti jelpata ja 2,5 tunnin jälkeen hieman kannustaa. Eihän se mitään yhtä laulua ollu, mutta hienoja siivuja vähän väliä. Keli oli loistava. 4 astetta pakkasta ja yhden yön tuore yöjälki, ei muita jälkiä. Pehmeää lunta sellaiset 20-25cm. Ajossa pupu kävi näytillä ennen kaatoa pari kertaa, mutta liian kaukana. Oli sellainen lymyilevä jänis ja 4 kertaa lähti ajon aikana lymystä. Sen kyllä äänestä erotti. Kun en juuri muuten pystynyt osallistumaan tapahtumiin niin gepsillä seurasin. Otin koko jäljen alusta loppuun ja matkaa kertyi vajaa kymmenen kilsaa. Keskinopeus siis kolmen pintaan. Henkka olisi ajanut samat lenkit tuntiin, mutta kyllä se Paten vauhti tuosta varmasti kovenee.. Kaverin oli tarkoitus opettaa vain Patea, mutta eihän se malttanut. Päästi kahvittelun jälkeen Henkan irti ja muutamassa minuutissa ajo päälle. Vajaa puolituntia yhtä laulua ja pupu nurin. Ehin pätkän ottamaan jälkeä talteen ja siinä reilu kymppi oli keskinopeus. Sitten paisteltiin makkaraa.

Ilmoittasin Paten kokeeseen, mutta ei taida ikä riittää..

Minäkin pääsin tännää pitkästä aikaa laskemaan koiran irti, kun tolta nuoremmalta nartulta nuo nautillisimmat hommat pääsi unohtumaan.
Vähän kyllä huvitti kun napsautin linkun irti, kun koira siinä otti irtiottoja ja katsoi välillä miestä silmiin, että onko tämä nyt totta, että pääsee vapaasti juoksemaan.
Noin vartti siinä meni, kun jo noin ennestään valmiiksi etitty jänis löytyi.
En minä siinä aikoja katellu, mutta ehkä siinä noin puolentoista tunnin kahtapuolen se veteli, katkot-ja luultavasti hukkakin mukaan lukien.
Meilläpäin kun lunta on puussa yhtä paljon melkein kun maassa, niin koiran haukkukuuluvuushan on silloin huono, jotenka koemielessä en olis saanut koiralle ajoa paljoakaan. Melko varman tutkani haukkunäytön perusteella oli koiran ajon pituus just noin edellä mainitun pituinen.
Sitten tuli "totaallinen hukka", ei löytynyt jälkeä koira eikä mies, vaikka oli lunta maassa.
Kuiteskin hyvän arvosanan oma koirani tältä päivältä saa.

Remullakin loppui vihdoin juoksu ja rouva pääsi pupun perään juoksemaan viime lauantaina. Neljä tuntia kuulemma ajoi ja melkein saatiiin paistiakin, loikkas vaan pirulainen sivupolulle just ku isäntä aatteli että "tuu viel 5m lähemmäs nii sit ammun". Tyytyväinen koira palas kotiin siltä reissulta. En sitten tiedä miten tauotta tuo neljä tuntia, kysäisin vaan että kauanko ajoi ja tuo oli vastaus.

...

Kyllä oli tänään joulujänö tiukassa. Ensimmäinen löytyi vartissa ja 1,5 tunnin ajossa parhaillaan kävi passikaveria alle 10m päässä sen näkemättä. Meni sitten niin leveästä purosta yli, että koira katsoi parhaaksi unohtaa sen. Palaili takas ja otti uuden pupun ajoon. Se tuli taasen auraamatonta metsäautotietä 5m päähän passikaveria sen näkemättä. . Hukka tuli sitten ensimmäisen ajojäniksen jäljille pusikkoon. Kolmas löytyi taas pian ja sitä ajoa kesti vajaa tunti. Taas katkonaista kun edelliset ajojäljet haittasivat. Melko pian lähdön jälkeen olisi voinut pupun kellistää, mutta ei sitä minuutin ajosta kehtaa. Se hukkui myös samoille alueille ja edellisille ajojäljille. Samalle alueelle tuli sitten vielä vieras koira ajamaan, niin vaihdettiin paikkaa. Kyllä oli muuten metsässä pikkuisen ajojälkiä ja tieuralle ei sitten ajossa pupu helposti tullut vaan aina vauhdilla yli väärästä kohtaa.

Paikan vaihdon jälkeen löytyi neljäs ja se suunnisti taas samaan pusikkoon missä oli ajojälkiä ihan polkuna. Jostain syystä koira kuitenkin pystyi tuota jänistä tunnin verran ajamaan tuossa jälkipaljoudessa ja kaveri pääsi sen kellistämään tiuhassa puskassa. Kannatti mennä ajojäljille tiuhaan puskaan passiin. Näkyväisyys tuolla 5-15m. Ja kun puunoksat on lunta notkollaan niin tarkkana saa olla, ettei pupu juokse pahki kumppariin. Ajoa oli päivän aikaan lähes kokoajan. Reipas 4 tuntia yhteensä. Melkein koko ajan ajot pyöri 1x2km alueella. Kyllä on hyvin pupua viitasaarella. Oli muuten sadas kaato Henkalle, joten kotona pikku napsut piti kavereiden kanssa ottaa. Nyt saa jouluun asti olla puput rauhassa.

Nauhoitin ensimmäisen 91min ajon ja viimeisen 60min12sek. Ekassa ajonopeus keskimäärin 8km/h ja viimeisessä 4km/h. Kyllä putoaa vauhti, kun pupu alkaa oikeen tiuhassa sotkemaan ja käyttää paljon samoja jälkiä, yöllisiä sekä ajojälkiä. Jotkut jänikset vissiin haisee erilaiselle kun kulkee paremmin tai mikä lie.