Suomen Beaglejärjestö

VvM wrote: http://www.youtube.com/watch?v=nUyFg9xoPKk
Outoa huumorintajua???

Minuun kyllä uppos kuin vanhaan mummuun

^^ Ihan pakko kommentoida, kun ihan silmät ymmyrkäisinä luin sopuisista ja yhtenäisistä harrastajista ja harrastajapiireistä.

Siis mitä ne on? Onko ne jotain syötävää?

En henkilökohtaisesti kyllä voisi tällä hetkellä allekirjoittaa kumpaakaan. Ehkä se johtuu siitä, että olen harrastanut beaglen kanssa vasta 9 vuotta? Tai siitä, että ikää on aivan liian vähän? Tai etten ole saavuttanut minkäänlaisia pinssejä tai viirejä Heh, no joo. Onnea vaan Erjalle pinssistä, esittelet sitä sitten Jämsässä.

Mun mielestä beagleharrastajat on jaettu ainakin kahteen riippuen ns. koiran käyttötarkoituksen mukaan. Poikkeuksiakin toki löytyy. Mutta tuo asia, täälläkin aina vängätty näy/käy, on ehdottomasti sellainen, etten koskaan sanoisi beagleharrastajien olevan yhtenäistä jengiä.

Jos mietitään, miten helppo beaglejengiin on päästä mukaan, niin en ole ainakaan itse kokenut sitä kovin helpoksi. Sitä ei tehdä yksin, vaan siihen on tarvittu muita ihmisiä. Tai sit mää olen vaan niin ujo.

Riitaa haastavia tai muuten vaan turhaa melua itsestään tai turhista asioista pitäviä ihmisiä löytyy kyllä beagleharrastajista useampia, ihan ympäri maan. Sen verran olen minäkin oppinut.


Aijuu, Härski, oliko se "biikelipuolen ykköstiimi" = Astalan kennelin koiran omistaminen tai osaomistaminen?

Ei sitten liity mitenkään tuohon topiciin, mutta eikö se Nurmisen Pasi sanonut Vancouver studiossa, että välillä tulee oltua ylikriittinen, mutta ilman kritiikkiä ei tapahdu kehitystä...

Ja suomalaisista on sanottu, että "teillä on insinöörin luonne. Yhdistäkää siihen humaanit taidot, niin olette voittamattomia".

Sen verran pakko kertoa että omalta kohdaltani beagleporukkaan pääsy täällä Keski-Suomessa on kyllä ollut todella helppoa. Ja kaikki muutkin asiasta kiinnostuneet on otettu avosylin vastaan toimintaamme. Kaikki mahtuu meidän porukkaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Ja porukassamme on myös näyttelyihmisiä. Jokainenhan saa tehdä koirallaan mitä haluaa. Ehkäpä tästä syystä jäsenmäärämme onkin kasvanut pikkuhiljaa viimevuosina.

Muutamia aktiivisia, uusia jäseniämme on rekisteröitynyt myös tälle foorumille. Olisikin hauska kuulla miten nämä ihan uudet harrastajat ovat kokeneet yhdistykseen sisäänpääsyn.

täytyypä kommentoida täältä etelä-hämeestäkin , meillä ollut ensimmäinen beagle nyt 5 vuotta ja just tämän mahtavan porukan ja kerhotoiminnan myötä alettu nimenomaan harrastamaan koiramme/koiriemme kanssa siis ensin metälle, sit näyttelyyn ja jopa nyt ajokokeet tullut ohjelmaan mukaan. Hankittiin siis ensin beagle lähinnä kotikoiraksi, mutta joka veikin mennessään upeiden harrastusten pariin ja jonka myötä tutustuttu ihan mahtavaan joukkoon uusia ystäviä!
-johanna-
Hidas hämäläinen

Arvasitkohan Vesa, kuinka laaja-alainen aihe on "Asiaa kennelnimien taustoista"? Sehän on samanlainen kuin kalakeiton keittäminen. Yhtäläisyyksiä eri sovelluksilla on ilmeisesti ainoastaan vesi tai senkin voi korvata maidolla. Kalankin yksi kavereistani korvasi eräretkellämme minttulampaalla.
Olen reilun vuoden aikana ollut yhteydessä beagleasioissa useisiin kenneleihin,kasvattajiin ja useisiin beagleharrastajiin. Kysymyksiä olen esittänyt kasapäin ja olen kokenut aina saaneeni minulle sillä hetkellä riittävät vastaukset. On todennäköistä, että kysymykseni tulevat jatkossa entistä haasteellisimmiksi, mutta en epäile hetkeäkään, ettenkö voisi niitä esittää ja etteikö minua kuunneltaisi. Vuosi on ollut antoisa ja se on tuonut mukanaan tosi hyviä kavereita, joita uskon tulevan lisää jatkossakin.
Keski-Suomen beagleväki on ottanut meikäläisen hyvin vastaan. Oppia, neuvoja ja yhteisiä hetkiä on ollut tarjolla riittämiin. Beaglekerhojen toiminnassa netti-informaation perusteella näyttäisi olevan eroja. Voi olla niin, että on alueita, joilla esim TIEDOTTAMINEN on putteellista nykypäivän mahdollisuuksiin nähden.
Manu muistaakseni kehui jossakin musiikkikappaleessa Tellua, kuinka sukkela hää on. Näin kai se on meissä beagleihmisissäkin, joku on toista sukkelampi. "Sukkeluus" saattaa näkyä jollakin suurempana tiedonjanon ja toiminnan tarpeena, jota sitten kukin täyttää omalla tavallaan. Tiedonjakajina kennelit,kasvattajat,harrastajat ja kerhot ovat avainasemassa. Plussat teille ensimmäisestä beaglevuodestani.
Ps. Sai mut nauramaan hän... ,meinaan VvM (vaikka kerran meikäpoika on mitalin arvoisesti jäistä vedettykin)

Vielä lisää ohi aiheen.
Itsehän olen vanha kehäkettu näissä kuvioissa(vitsi vitsi )Oikeasti olen ollut vasta pari vuotta näissä kuvioissa,paljon hyviä ystäviä olen saannut näistä beagle ympyröistä. Lukuisia hauskoja metsäkeikkoja ja kokeita on ollut,ja muitakin hauskoja tapahtumia on vietetty(vieläkin maistuu tervasnapsi suussa). Porukkaan on ollut helppo tulla mukaan,tosin omalla kohdalla alkutaipaleella suuresti auttoi ns "kummi",joka mm auttoi tuomareiden hankkimisessa,jääköön Einon nimi tässä mainitsematta(hups tais lipsahtaa).
Nyt on jännittävät ajat,Röllin ensinmäiset jälkeläiset pitäisi sntyä viikon sisällä,meillehän tämä on uutta koska Rölli ensimmäinen koiramme.

Toivottavasti tavataan Jämsässä.

Otsikko vois kyllä olla, että asiaa kennelnimien ja harrastajien taustoista, sopis paremmin.

Sinustahan Jukka tulee sit "pappa" ku Röllille jälkikasvua syntyy, aattele nyt

Räkänokat harjoittelupaikassa sairastuttaa minut...tarvii ostaa lääkepullo ja aloittaa lääkitseminen JO ennen kuin flunssa iskee. Toivottavasti en oo kuumeessa ja flunssassa niin kuin viimevuonna Kontiolahdella. Oli pikkusen pitkä ajomatka kotiin sunnuntaina, ku takakontin seuralainenkin, tuore suomenmestari veteli vain sikeitä

Tarinaa näiden kennlnimien takaa kaipailisin myös:

Harringan
Marmatin
Kahaltajan
Lantringin

Kirjoitan nyt isäni, Eeron, puolesta Harringan nimen taustoista.

Vaihtoehtoina aikoinaan kennelnimeksi oli Harringan, Kaustarannan ja Koikeron. Kaustaranta on talomme nimi ja Koikeron (oikeastaan Koikerolahti) on paikan nimi missä talo on.

Mutta Harringan nimi meni siis kerralla ja ykkös vaihtoehtona läpi. Isällä on kaksi lasta, veljeni Harri ja minä (Inga), joista nimi siis sulautui yhteen. Idea tälle taas lähti siitä, että koiraharrastus on perheessä enemmän ja vähemmän "perheyritys", yhteinen harrastus. Lähinnä isän ja minun, mutta toki muutkin kantaa kortensa kekoon koirien hoidossa. Isäni on siis varsinainen kasvattaja ja itseäni tituleeraisin lähinnä sellaiseksi apulaiskasvattajaksi

Olipa mukava keksintö, ilmaista rakkautensa lapsiinsa ja koiriinsa Harringan nimessä , tuosta minä tykkään!
On kiva lukea näitä kennelnimien taustoja kun itselleni harkitsen nimeä, (on mulla yksi vaihtoehto jota en kerro ettei vaan kukaan varasta sitä )

Täällähän on suu (ja näppis) käynyt kuin ruuneperillä. Hyvä, että keskustelua viriää.

Tämä menee nyt ohi varsinaisen aiheen, mutta tuolla aikaisemmin oli kinaa ajoista ja lipputangoista. Kyllä noissa kritiikeissä varmaan pieni totuuden siemen on jos ajatellaan rotua yleisesti. Ei niitä täysiä ajoeriä kokeissa näytä kovinkaan usein tulevan. Tiedä sitten miten muulloin. Jos ykköstuloksen pisteraja nostettaisiin samaan kuin pidempijalkaisilla niin eipä noita ykköstuloksiakaan kovin usein tulisi. Eikä valioita.

^ Osuit asian ytimeen.

Pyydän anteeksi jos jonkun herkkä hipiä on kärsinyt niistä totuuksista joista olen maininnut.

Toiset kun vaan ovat pessimistejä ja toiset optimisteja, itseäni en laskisi kumpaankaan kategoriaan, ennemminkin pelkkä realisti, toisten mielestä inhorealisti.

En enää tämän jälkeen tämän foorumin rauhaa tule milloinkaan häiritsemään joten jokainen vaan jatkaa tyylillään, kuka missäkin.

-Ari Asseri Sydänmaa-

Sohvi wrote:^^ Ihan pakko kommentoida, kun ihan silmät ymmyrkäisinä luin sopuisista ja yhtenäisistä harrastajista ja harrastajapiireistä.

Siis mitä ne on?

Minusta ne tulevat jo tässä keskustelussa hyvin esille. Eihän sopuisuuden tarvi tarkoittaa että ollaan lampaita ja meillä on vain yksi totuus. Asioista voidaan ja saa olla eri mieltä. Olen samaa mieltä kriitikistä mitä jo Corner mainitsi.
Tietenkin kritiitikin on tärkeä kohdistua asioihin eikä henkilökohtaisuuksiin.

Tuo jakautuminen näy/käy ja siitä vääntäminen on totta. Siinä on kysymys todella isosta näkemyserosta. Ja vielä kun tuo näkemysero on juuri ihan perusasia koko beagleharrastuksessa. Olisi ihme jos tuo näkemysero ei herättäisi intohimoja ja kirvoittaisi kipeäriäkin keskusteluja. Silti sekin on pysynyt jonkunlaisissa raameissa ja verrattuna useiden muiden rotujen vastaaviin jakautumiisiin aikaste maltillisena.
Täytyy olla aika rotua tuntematon ja kasvatusta ymmärtämätön jos kiistää esimerkiksi erään suomalaisen ulkomuotokasvattajan saavutukset maailmanlaajuisesti beagle rodussa. Jokainen kasvattaja haluaa vakioda tiettyjä oinaisuuksia omaan jälkeläisjoukkoon, niin myös me piiritason kasvattajat. Tämä suomalainen kasvattaja on onnistunut luomaan käsitteen kennel nimeään kantavista beagleista. Olen aika varma, että kun useissa maissa käydään beaglen rotumääritelmää ulkomuodon osalta läpi niin havainto materiaalina käytetään hänen kasvattiensa kuvia. Arvostus ei siltikään tarkoita että olisin hänen kanssa samaa mieltä kasvatustavoitteista ja siitä lopputuloksena syntyvästä beaglestä. Omasta beagleharrastuksesta isoin osaa kuluu yksin syysamuina kannonnokassa joko odotellen ajon alkamista tai kuunnellen intohimoista ajohaukkua. Harrastuksen erillaisuus luo myös erillaiset tavoitteet.

Suomen beagleharrastajien joukko on tuhansia henkilöitä, joten varmasti tuohon mahtuu myös ääripäitä, kuten kaikkiin joukkoihin. Monesti ne ääripäät myös tuovat kantansa voimakkaasti esiin, tämän ei saisi kuitenkaan antaa hämätä kokonaiskuvaa kentästä.

Foomumin tarkoitus on beaglen eteenpäin vieminen ja erillaisten näkökantojen esille tuominen. Sinne tulee mahtua niin inhorealistienkin kuin optimistien näkemykset.