Suomen Beaglejärjestö

Tiptopille.
Ensmmäisen ajoerän loputtua mahdollisemman nopeesti, jotta koira pääsisi mahdollisemman pian toiselle erälle, sillä se kaksi tuntia ylimevää ajoaikaa ei lasketa "koettelemukseen".
Se olisi myös koiran ja sen omistajan etu, sillä jäniksen hajut aina huononee, mitä pitemmälle päivä menee toiselle erälle lähdettäessä.
Kehottaisinkin pentuna jo opettamaan luoksetuloa, jotenka siitä olisi myöhemmässä vaiheessa (esim.kok.) hyötyä.
Koiraa ei tarte milloinkaan kutsua suorasta ajosta pois, mutta siinä syntyvältä hukalta tai katkolta.
Eräs kaveri kehasi tuonnoin, että kun minun koiralle ei niitä katkoja taho tulla, niin minä hiukan tuohtuneena sanoin, että sitten sinun täytyy kysyä "viisaammilta neuvoja".

Sen verran lisäisin vielä tuohon äskeiseen "vuodatukseen", että mulle riittää koiran tottelevaisuuteen, kun kovalla äänellä lähietäisyydellä huutaa, niin koira pysähtyy.
Siitä ei koira kärsi yhtään, kun muistaa olla sille sen jälkeen hyvä.

Riittäiskin huutaminen koiran kiinni saamiseksi... Opetin pienestä pitäen meidän Hetalle (nyt vajaa 9 kk) luoksetuloa, kun puhalsin pilliin. Kyllä se toimi, kunnes Hetaa alkoi kiinnostaa pupujussit...

Ei puhettakaan, että koira nyt tulis mun luokse ajosta tai hukalta, vaikka kuinka vihellän / kutsun / huudan... Se pitää aina jotenkin yllättää tai huijata. Tosi kurja juttu, koska tulevaisuudessa saattaisi ajokokeet kiinnostaa. Oisko kellään mitään vinkkejä, mitä vois kokeilla tilanteen korjaamiseksi?

Tää on vain minun mielipide koirasta. Ei koiran tottelevaisuudella, eikä metsästystysinnolla tarte olla mitään yhteyttä toisiinsa, vaikka näinhän se mónasti on.
Silloin kun Keskisuomessa oli SM killpa Suomenajokoirille, kaveri oli kutsunut koiran täydestä ajosta pillillä, ensimmäisen erän loputtua, oli koira tullut kuin "nuoli", omistajansa luo,joka on mielestäni täysin omistajan ansiota.
Kaikki tietänevätkin että näitä kahta rotua ei voi täysin verrata toisiinsa, mutta Beaglen tottelevaisuutta pitäisin Suomenajokoiraa vieläkin parempana, mikä ei yleensä todellakaan johdu metsästysinnon puutteesta.

KeijoN wrote:Ei koiran tottelevaisuudella, eikä metsästystysinnolla tarte olla mitään yhteyttä toisiinsa, vaikka näinhän se mónasti on.

Kylläpä se vaan aika vaikea ottaa kesken ajosta kiinni. Ainakin lyhyestä ja tulisesta. Siten on innolla merkitystä. Vietti vie koiraa ja ajossa harvoin on korvia. Hukalta ja pitkän ajon jälkeen saa paremmin kiinni.

Tänään ei ollut metsässä yöjälkeä. Yöllä alkoi lumisade ja peitti maan. Tunnin haun jälkeen koira kuitenki törmäsi oikean kuusen alle ja ajo lähti. Puoli tuntia kulki sujuvasti sitten alkoi takkuaminen. Seuraavan tunnin oli keräilyä. Sellaista 2min ajoa 2min hukkaa, eli ei yhtään sujuvaa. Puolentoista tunnin jälkeen taas alkoi kulkea paremmin ja sitten piti pian jo alkaa ottamaan kiinni koiraa, kun erä tuli täyteen.. Oli justiin hukka ja tuli kutsumalla mutta ei antanut kiinni vaan painui takaisin ja jatkoi ajoa. 25min päästä ajo tuli taas lähemmäs ja hukalta koira tuli kutsumalla ja antoi vastahakoisesti kiinni. Sellainen erän mittainen ajo siis. Olisin mielellään ottanut toisen erän mutta oli menoja vaimolla ja koiralle tuli koiravieras..

Keli oli kyllä hyvä ja olisin odottanut sujuvampaa ajoa. Taitaa olla treenipupu niin kouliintunut, että joutuu kohta tehdä siitä paisti.

Täällä oli kans satanu aamu yön lunta ja yöjälkeä ei missään...
Koira kummiskin sai ylös tunnin haun jälkeen noin 1km päästä.Ajo kierteli puron varsia pitkin 2 tuntia ja kävi pari kertaa 15 metrin päässä,mutta pyssy ei vielä pamahtanut
Vähän yli 2 tuntia kerkes koira ajaa ennen kun jänis saatiin nurin,joka oli mehtäjänes.Koira kävi vain haistelemassa jänistä eikä syönyt makupaloja ja lähti uuden etsintään Sitten tulikin kotiin lähdön aika ja koira kiinni ja kotiin... Tekeekö teidänkin koirat tätä että häipyvät heti kaadolta?
Meillä tämä oli ihan eka kerta että näin tapahtui

Koira irti "vasta" 9.30 jälkeen jälet löyty melkein heti ja ajo lähti reilun 20 min haun jälkeen... mitään muuta en kuullu kun lähdöstä pikkasen sit seurailin tutkalla missa mennään, pupu tuli reilun puolen tunnin päästä tielle ja katteli mua ja meni rauhassa takaisin makuulle...koira tuli kyllä tielle mutta ei saanu enää ylös vaikka yhdessä tuumin mentiin etsimään no olipahan harjoitusta tosi vaikessa kelissä räntää satoi aivan *** ja tuuli että suhina kävi.. no positiivista oli että löytyi jälkiä tosi paljon meidän alueelle, että on jäniksiä ainaski joitain...pupu oli tosi iso emäjänis, koirasta melkein isompi huomenna uusi yritys..lunta on ainaski maa valkoisena mut en tiedä löytyykö jälkiä enää aamulla..perkule isäni kajautti tupla pummit rusakosta ajokoiran ajosta

Piiiitkä kettuajo taasen, ja "köyhän miehen tutka" eli puhelinnumero kaulapannassa, toi Jirin kotiin, taasen.

Nyt näyttäisi siltä,että saataisiin hyvä jahtikeli viikonlopuksi viimeinkin.Vielä olisi vähän kautta jäljellä,olisi edes tämä loppukausi lunta maassa.Ja pakkasmittari alle -15 astetta.Kyllä niitä jälkiäkin jo on alkanut löytyä,ei ne kaikki puput sentään kadonneet ole.
Parhaiten ajot ovat täällä kaudella kulkeneet marraskuussa.Itsenäisyyspäivän tienoilta loppiaiseen näytti kyllä toivottomalta koko tämä touhu mutta jos nyt vielä kuitenkin...katsellaan.

sama juttu parhaat ajot siinä itepäisyyspäivän aikoihin... nyt ois aikaa pe-su mut pe luvattu lunta mut ei haittaa sit vaikka rusakko jahtiin

Rupee pikkuhiljaa selviämään miksi ei ole jälkä niinkuin ennen oli, taas parin ilveksen jäljet.eipä oo enne ollu ilveksiä meidän alueella isäni par aikaa metsällä ja eipä paljon jälkiä oo... ajokoira jostain nosti kuiteski pupun ylös ajanu jo kohta 4h mut lähti vieraalle maalle missä ei saa poistaa pupua päiviltä

Toissa la ku nähtiin kissan jäljet nii jälki oli 9,5 cm et ei mikään poikane ole kyseessä

Paistaa se päivä risukasaankin. Aurinko näyttäytyi ensimmäistä kertaa viikkoihin ja luntakin tuli viimein. Eilen aamulla hyvä nopea haku ja ajoa 1 tunti 15 min ilman suurempia katkoja. Mutta kun hukkui niin hukkui kokonaan. Eipä tullut jussi tielle niin ajokin kulki. Iltapäivällä hämärän rajamailla kiivas 20 minuutin ajo ja koira kiinni hukalta ennen pimeää, menohaluja olisi vielä kyllä riittänyt. Kaiken kaikkiaan hyvä päivä ja miehet sekä koira nautti vaikka jänikset jäivätkin metsään juoksemaan. Viikonloppuna uudestaan, täytyy vain toivoa ettei ala juoksu ja pilaa loppukautta.

Ilveksen jäljet täälläkin vastan tulivat. Kuinkahan on, syökö ilves ensin jänikset ja siirtyy sitten kauriisiin vai toisinpäin?

Ol jäniksen jälet, ol ketun jälet, ol ilveen jälet, ja sit ol meijjän Jiri.
En ou ihan varma, kuka siel ajo ketä. Voe voe Juha, jos ilves syöpi ekaks pienet koirat... Ketkuja se ainakin jahtaa.
Mutta tutkan osto taitaa olla välttämättömyys. Oun piätyny Ultrapointin UHFfään, standardilähettimellä. Mitä sanotte???

Ajo tulikin sit kokonaisuudessaan 14,5h koiran enkka enne ole "vaa" 12h ja koiralla ikää kohta 10vee kyllä koskee jalkoihin ilveksen jäljet jo rappusilla kolme eri elukkaa alueella aijai ei hyvältä näytä..ois saanu tänää rusakon ku ois ollu toinen mies mukana

Usko55 voin myydä oman tutkan heti kauden jälkeen täysin toimiva ja takuuta jäljellä tracker exact

Usko 55: Ultrapointin UHF ihan hyvä peli, antennien vuoksi suuntii kuulemma paremmin kuin antennittomat mallit. Kaulapannassa lähettimen ympärillä oleva muovi tuppaa tosin hajoamaan, joten sen ympärille kannattaa laittaa ilmastointiteippiä tms, ettei pääse tippumaan metsään.

Tänä aamuna tosin jäi koira päästämättä irti, kun tutka ihan kuollut. Taitaapi johtua pattereista. Ainakin toivon niin...