Suomen Beaglejärjestö

Komppaan Giaa. Olen aiemminkin (jopa tässä ketjussa muistaakseni) todennut hämmästyneeni sitä avoimuutta, mikä "uuden" rotuni piirissä vallitsee. Beagletouhuissa oli tottunut siihen, ettei mistään tällaisesta pidä puhua koirien nimillä eikä varsinkaan mainita, kuka koira omistaa tai on kasvattanut. Avoimuus ja yhteistyö ovat mielestäni järkevän jalostuksen lähtökohta.

Juuri niin..... Ehkä tilanne on hieman parempi nykyisin, mutta ainakin parikymmentä vuotta sitten tuli halvemmaksi ostaa uusi työkalu kuin korjata vanha ja eihän ollut takeita että olis pelittänyt enää korjaamisen jälkeen.

Beaglelehti tuli tänään ja taas siellä esiteltiin prosennteja ja lukuja. Onhan niitä varmaan mukava pyöritellä, mutta mitä virkaa niillä on käytännön jalostuksen kanssa??? Ja jos jalostustoimikunnan puheenjohtajankaan ei tarvi mitään tietää, niin kukas siinä toimikuinnassa tietää ja mitä?? Kun tietoakaan ei mistään ole saatavissa niin onko sitten niin että mutu tuntumalla suositellaan uroksia? Minunkin kennelini oli taas päässyt listoille!
Terveisiä vaan, että kyllä hoitelen omat kasvatukseni ihan itse niinkuin tähänkin asti, aika monta on mennyt maailmalle, ei pitäisi ketään häiritä. Montakos kasvattia kirjoittajalla on käynyt kokeissa ja näyttelyissä. Voi tietenkin olla listalla, mutta en tiedä kennelin nimeä. On tämä kyllä konu yhdistys...vahditaan toisten tekemisiä, mutta olennaiset asiat jää hoitelematta!

Kiitos lehdestä. Siinä sitä onkin toimittajalle haastetta, jaksamista vaan!
En ole moneen vuoteen lehteä nähnyt, mutta uskoisin, että on nyt lukemista enemmän ja parempi....

lehti tuli ja odotin innolla niitä uusia tuulia... t.kilpeläinen oli saanut palstatilaa jo tällä foorumilla ruoditulla tekstilään ja särmä sai peräti uusinnan täydennetyllä luettelollaan, jonne oli valittu eri kenneleitä (millä perusteella?)

nämäkö niitä "uusia tuulia":

nuorisojaoston tulevaisuus on vaakalaudalla, järjestö ukkoutuu entisestään...

s. 7 puheenjohtaja kirjoittaa, että beagleilla pitäisi olla vähintään käyttökokeen 2. sija sertin saamiseksi, kuten ruotsissa on jos tällä koitetaan houkutella porukkaa kokeisiin, niin mielestäni tamäKÄÄN tapa ei tule toimimaan. ennen pitkää ollaan todellakin tilanteessa, jossa ns. suomi (pohjoismainen)-beagle muistuttaa enää etäisesti muun maailman beagleja.

Eihän muillakaan metsästyskoirilla Suomessa näin ole…vrt. noutajat, seisojat, pystykorvat…. ei myöskään palveluskoirilla, jotka ovat niin ikään käyttökoiria.

griinarin artikkelit rasvahapoista olivat ihan mielenkiintoisia

Maailman beaglejä? Siis niitä neliömäisiä...?

Edelleen: beaglellä runko on säkäkorkeutta pidempi, eli erittäin tyypillinen ravaaja on tämä meidän ajava beagle rotumme.

Yhden menestyjän kuvasta tuossa juuri mittailin, ja taisin saada rungolle jo vähän vähemmän mittaa kuin mitä oli korkeutta. Mutta kaunis koira ja varmasti tuomareiden mieleen, ja älyttömän taitavia nämä nuoret handlerit... Toki sitten näissä meikäläisissä rasittaa tuo pysty ja lyhyt olkavarsi ja turhan pyöreä ja syväkin rintakehä.

Kuvasta on oikein kätevä ottaa mitta olkanivelestä(lavan ja olkavarreen yhteyskohta) istuinluun kärkeen ja verrata sitä etäisyyttä säkäkorkeuteen (lapojen kärjestä luotilinja maahan).

Minä olen nähnyt pääasiassa näitä -70 ja -80 luvun lehtiä....niissä oli pääosin kuvia kun ukot kättelivät toinentoisiaan ja kehuivat syntymäpäivän johdosta ja kun on taas hyviä asoita tehty... tuli aina mieleen nuo naapurimaan politikot ja kun ei rivijäsenille tietokaan kulkenut niin eikö sitä hyvin voinut siihen verrata! Tieto nyt ei kulje vieläkään, mutta nuhteet sitäkin paremmin!!

Juttelin erään hirvikoiramiehen kanssa viikonlopulla ja kehuin kuinka hyvä lehti heillä on...on tasapuolisesti juttua kaikista, hän totesi, että ei sielläkään nyt järin ulkomuodosta välitetä, mutta sitä suuremmalla syyllä annan kehuja!! Siellä on AINA hyviä kuvia käyttö ja näyttöpuolen koirista, sekä Hesan puhelinluettelon paksuinen vuosikirja!! Lisäksi tietenkin paljon luettavaa...

En lukenut niin tarkkaan sitä lehteä, ensin luulin, että sama lehti on tullut uudestaan, kun huomasin tämän erään artikkelin siellä, mutta sitten katsoin, että kenneleihin oli tullut lisäystä, enkä sitä sitten sen tarkemmin lukenut.

Tosiasiahan on, että ei me Pentin kanssa ehditä näkemään sitä päivää, jos tämä yhdistys joskus pääsee jaloilleen!

Amerikkalainen rotumääritelmä puhuu neliömäinen....englantilainen ei sano mitään mittasuhteista!!! Onko tämä edellinen kommenti suomi-beaglen rotumääritelmästä?

Sanokaapa viisaammat mitä ne semmoset koirat sertillä tekee jokka ei saa muotovalion arvoon tarvittavaa tulosta kokeesta (yleensä syy löytyy isännästä/emännästä )
Näyttelynhän voi ja saa voittaa esim. avo lk. koiraki
Puheenjohtajamme kans täysin samaa mieltä, sertit vain käyttöluokassa jakoon

Mitä tulee sitte beaglen ulkomuotoon niin on menty jo pahasti mettään johonaki
Kattokaapa esim. joittenki "huippukoirien" korvia, ilmettä ja taka kulmauksia

Korvat niinkö bassetilla, ilme saksanseisojan jurosta naamasta ja taka kulmaukset vippetiltä


Semmonenko on joittenki mielestä huippu

Tähän Härskin kommenttiin ei kai voi sanoa muuta kuin "kauneus on katsojan silmässä"!!

Juu, minulle on ainakin aina ollut ihan yks lysti onko sertejä 0, 1 tai 11!!
Sertin pois jäänti tai saanti aivan sama... eipä silti hullua on myöskin se, että ollaan olevinaan EU:ssa ja Rutsiin ja Englantiin on yhä edelleen vasta-aine testi....toi se harmittaa, että tarvii vielä extraa maksaa että pääsee sinne Ruotsiin siitä ykkösestä kisaamaan.

Täytyy sanoa sekin, että ihan ällöttää tollanen saman levyn soittaminen, on se pienestä kiinni, jos noin tökkii ettei kaikki halua kokeilla jääkö koira auton alle vai ei!! Vai onko se siitä kiinni, että kun minä teen ja ajattelen näin, niin naapurinkin tarvii ajatella samallalailla!

Corner wrote:Maailman beaglejä? Siis niitä neliömäisiä...?

Edelleen: beaglellä runko on säkäkorkeutta pidempi, eli erittäin tyypillinen ravaaja on tämä meidän ajava beagle rotumme.

Yhden menestyjän kuvasta tuossa juuri mittailin, ja taisin saada rungolle jo vähän vähemmän mittaa kuin mitä oli korkeutta. Mutta kaunis koira ja varmasti tuomareiden mieleen, ja älyttömän taitavia nämä nuoret handlerit... Toki sitten näissä meikäläisissä rasittaa tuo pysty ja lyhyt olkavarsi ja turhan pyöreä ja syväkin rintakehä.

Kuvasta on oikein kätevä ottaa mitta olkanivelestä(lavan ja olkavarreen yhteyskohta) istuinluun kärkeen ja verrata sitä etäisyyttä säkäkorkeuteen (lapojen kärjestä luotilinja maahan).

olisit, corner, tullut vaan ihan reilusti kuopiossa tai kouvolassa mittaamaan mainitsemasi koiran livenä, kuva on aina kuva

ohessa kuva tästä varsin NUORESTA koirasta taitavan handlerinsa kanssa....joka ei lyö koiraansa kehän laidalla tai pettyneenä tulokseen viskaa sitä häkkiinsä potkun kera. hän ei myöskään purista koiraa rystyset valkeina niskanahasta hampaita katsottaessa, koska koira näyttää ne kiltisti

vielä noista kokeista...eiköhän ole murto-osa suomen beagleista, jotka käy kokeissa, suurin osa lienee ihan vaan harrastuskoiria

Lainatakseni suomalaista kaikkien rotujen tuomaria ja tuomareiden alkeiskurssin kouluttajaa: "meidän pitää varoa kaikkialle tunkevaa amerikkalaisuuden ihannointia" . Ei mulla tulisi mieleenkään kasvattaa beaglejä sen mukaan mitä amerikkalaiset rodusta sanovat, rotuhan on englantilainen. Ei kai suomenpystykorvankaan rotumääritelmää kierrätetä Amerikan kautta.

ROTUMÄÄRITELMÄ:

FCI:n hyväksymä 23.6.1987.

Hyväksytty SKL - FKK:n hallituksessa.

Yleisvaikutelma vankka, tiivisrakenteinen ajokoira, jalon voimakas mutta ei karkea.

Luonnehdinta iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava koira. Rohkea ja hyvin aktiivinen, sisukas ja päättäväinen. Valpas, älykäs, tasapainoinen ja ystävällinen. Ei vihainen eikä arka.

Pää keskipitkä, voimakas olematta karkea, nartulla sirompi. Ei ryppyjä eikä poimuja. Kallo hieman kaareva, kohtalaisen leveä, niskakyhmy verrattain selvästi havaittavissa. Otsapenger hyvin muotoutunut. Kuono puolet pään pituudesta, ei suippo. Leuat voimakkaat, huulet hyvin kehittyneet. Kirsu leveä, mieluimmin musta, vaaleammilla koirilla se voi olla vähemmän pigmentoitunut. Sieraimet suuret.

Silmät tumman- tai pähkinänruskeat, suurehkot, eivät syvälle painuneet eivätkä ulkonevat, verrattain kaukana toisistaan. Ilme vetoavan lempeä.

Korvat pitkät, kärkiosastaan pyöreät, lähelle kirsun kärkeä ulottuvat, matalalle kiinnittyneet, ohuehkot, kauniisti poskenmyötäisinä riippuvat.

Purenta Virheetön leikkaava purenta, yläetuhampaat tiiviisti alaetuhampaiden ulkopintaa vasten.

Kaula työskentelyn helpottamiseksi pitkähkö, hieman kaareva, vähän löysää kaulanahkaa.

Eturaajat Lavat viistot, tiiviit. Eturaajat suorat, rungon alle oikein sijoittuneet, vahva- ja pyöreäluiset eivätkä alaspäin ohenevat. Välikämmen lyhyt. Kyynärpäät tiiviisti rungonmyötäiset, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset. Korkeus kyynärpäästä säkään noin puolet koiran korkeudesta.

Runko Ylälinja vaakasuora ja tasainen. Rintakehä syvä, kyynärpäiden alle ulottuva. Kylkiluut hyvin kaareutuneet, rintakehä pitkä. Lanne lyhyt, voimakas ja joutava. Vatsaviiva vain hieman nouseva.

Takaraajat yhdensuuntaiset. Reidet jäntevät. Polvet hyvin kulmautuneet. Kintereet vankat ja matalalle sijoittuneet.

Käpälät tiiviit ja vahvat, ei jäniksenkäpälät. Varpaat hyvin kaarevat, päkiät vahvat. Kynnet lyhyet.

Häntä vahva, keskipitkä, korkealle kiinnittynyt, iloisesti pystyssä. Ei selän päälle kaartunut eikä tyvestä eteenpäin taittunut. Hyvä karvoitus, alapuolella runsaampi.

Liikkeet Selkä liikkeessä vaakasuora, vakaa ja kiinteä. Askel pitkä, vapaa ja matala. Takaraajoissa hyvä työntö. Liikkeet eivät edestä korkeat, kauhovat tai kerivät eivätkä takaa ahtaat.

Karvapeite lyhyt, tiheä ja säänkestävä.

Väri Kaikki hyväksytyt englantilaisperäisen ajokoiran (hound) värit, paitsi maksanruskea. Hännän kärki valkoinen.

Koko Tavoitekorkeus 33 - 40 cm ( 13 - 16 tuumaa)

Ei rotumääritelmässä tarvitse olla mitään mittasuhteista, kyllä tuo työskentelytapa (rakenteellis-toiminnallinen) kertoo ihan tarpeeksi. Sitä en sitten tiedä, mistä Särmä otti tuon 10%.

Amerikkalaiset touhuaa ihan omiaan monenkin rodun kanssa, mutta sinnehän aikoinaan meni kaikki uudistusmieliset ja rikolliset, eli ei kai tuo nyt mikään ihme... Pärjätäkseen Amerikassa tuomaroimassa on täkäläisten tuomarien mentävä heidän mieltymysten mukaan, muuten ei kutsua tuomarointeihin heru.

Eeva on siinä ihan ihan oikeessa, että jos sen takia jättää metsäkoiran ottamatta, ettei koira varmaan jää auton alle, niin silloin ei pidä ottaa minkäänlaista metsäkoiraa - ei edes hirvikoiraa.
Metsässä on paljon muitakin vaaroja kuin autot, esim. hukkumiset, kallioilta tippumise, pedot ym.
Minun mettäkoirat, joiden lukumäärää en nyt muista, mutta joita on ollut useampaa eri rotua, ovat ainakin vielä säästyneet autojen ruhjomisilta.

kiitos, corner, rotumääritelmästä

kertoisitko vielä näin aloittelijalle miltä osin edellä mainitsemasi koira ei täytä tuota rotumäritelmää?

Miten niin aloittelijalle?

Ei minun varmasti tarvitse kertoa, että koira on upea, tiedät sen hyvin itsekin. Tässä topicissa on nyt veivattu aika pitkään, eikä ammattilainenkaan eli Eeva ole osannut muotoilla Suomi-beaglen rotumääritelmää. Ja jos koko ajan onkin tulkittu amerikkalaista, samaan aikaan kun me muut luetaan alkuperäistä.

Yksikään tuomari ei mittaa koiran mittasuhteita, miksi minä olisin sen tehnyt? Tuomarit arvioivat silmämääräisesti. Harjoittelua on aivan loistavaa tehdä kuvista, ja tarvittaessa siinä voi käyttää mittaa. Live-koira kimmurtelisi, ja pienikin käntyily heittäisi heti senteissä, mutta tämän tietysti tiesittekin. Totuuteen pääsemisessä sitten on hyvä kun on kuvia joissa näkyy koko koira, eikä osa jää heinän sekaan. Mitä pienempiä rotuja, niin sitä varmempaa on että näytteilleasettajat valittavat, jos näyttely järjestetään pitkällä nurmella...

Olen jo aiemminkin ilmaissut, kuinka Petsiessä mainitaan beaglen olevan neliömäinen. Miksei siihen kukaan silloin tarttunut? Olen myös tästä amerikkalaisten näkemyksestä yrittänyt tuoda mielipiteeni esille, silloin kyllä tartuttiin nahkaisuuteen mutta muut kommentit sivuutettiin.

Jos Suomi-beagle oleellisesti eroaa niistä maailman beagleistä, niin kai teistä nyt joku osaa linjata ne erot?

Corner wrote: Kuvasta on oikein kätevä ottaa mitta olkanivelestä(lavan ja olkavarreen yhteyskohta) istuinluun kärkeen ja verrata sitä etäisyyttä säkäkorkeuteen (lapojen kärjestä luotilinja maahan).

Rungon pituutta mittaat edellä mainitulla tavalla? Varmasti on kätevää, mutta mutta... En luottaisi kuviin, etenkään tietokoneen näytöllä, mittasuhteet eivät (välttämättä) tule oikein. Suuntaa-antavia mittoja toki voi saada, mutta eiköhän jokaisella se silmäkin jo kerro jotain.

Voisitko linkittää sen kuvan mistä tuossa viestissäsi mainitsit? Saisi muutkin mitata ja arvioida silmämääräisesti.

Omaa vähäistä kokemusta sen verran, että koirani runkoa moitittiin pitkäksi eräässä näyttelyssä. Perusteluna tuomari kertoi että rungon pituuden tulee olla noin viisi prosenttia enemmän kuin säkäkorkeus, ei kuitenkaan yli kymmentä prosettia enempää kuin mitä säkäkorkeus on. En tiedä mistä hän oli tämän luvun ottanut, mutta faktana tämän asian minulle luennoi.

Hän myös näytti miten runko mitataan: Säkämitalla; rinnasta "takamukseen" mittasi koiran. Eli tämä tuomari oli ehdottomasti sitä mieltä että koirallani on ihan liian pitkä runko... Toisilla tuomareilla on sitten ollut hieman erilaisia mielipiteitä.

Antaapa kaikkien kukkien kukkia vaan

Corner wrote:Miten niin aloittelijalle?

Ei minun varmasti tarvitse kertoa, että koira on upea, tiedät sen hyvin itsekin. Tässä topicissa on nyt veivattu aika pitkään, eikä ammattilainenkaan eli Eeva ole osannut muotoilla Suomi-beaglen rotumääritelmää. Ja jos koko ajan onkin tulkittu amerikkalaista, samaan aikaan kun me muut luetaan alkuperäistä.

Yksikään tuomari ei mittaa koiran mittasuhteita, miksi minä olisin sen tehnyt? Tuomarit arvioivat silmämääräisesti. Harjoittelua on aivan loistavaa tehdä kuvista, ja tarvittaessa siinä voi käyttää mittaa. Live-koira kimmurtelisi, ja pienikin käntyily heittäisi heti senteissä, mutta tämän tietysti tiesittekin. Totuuteen pääsemisessä sitten on hyvä kun on kuvia joissa näkyy koko koira, eikä osa jää heinän sekaan. Mitä pienempiä rotuja, niin sitä varmempaa on että näytteilleasettajat valittavat, jos näyttely järjestetään pitkällä nurmella...

Olen jo aiemminkin ilmaissut, kuinka Petsiessä mainitaan beaglen olevan neliömäinen. Miksei siihen kukaan silloin tarttunut? Olen myös tästä amerikkalaisten näkemyksestä yrittänyt tuoda mielipiteeni esille, silloin kyllä tartuttiin nahkaisuuteen mutta muut kommentit sivuutettiin.

Jos Suomi-beagle oleellisesti eroaa niistä maailman beagleistä, niin kai teistä nyt joku osaa linjata ne erot?

aloittelijalle...kyllä, koen itseni aloittelijaksi rodun beagle parissa.

ja corner,,,jos koet tarpeelliseksi vetää koirani nettifoorumille, niin lienee varsin perusteltua minuulta pyytää sinulta perusteluja ja arviota. nimenomaan kysyin niitä puuteita, miltä osin ei vastaa tätä meidän YHTÄ ja AINOAA rotumääritelmää.

sinulta en kaipaa kommenttia koiran upeudesta, sen tiedän ilman sinuakin. se on upea myös luonteeltaan.

osannet kokenena kasvattajana arvioida koiran käpälät kuvasta, jossa on heinikkoa

ja, todellakin, tervetuloa mittanauhan kanssa kun seuraavan kerran kohdataan. takaan, että koira seisoo paikallaan juuri tasan niin kauan, että saat mitat otettua....tapaamisiin

en ymmärrä, miksi kinuat suomi-beaglelle jotain omaa rotumääritelmää....määritelköön sen se henkilö, joka terminkin on keksinyt. minä en allekirjoita kuin tämän nykyisen, käytössä olevan rotumääritelmän. sen mukaan teen myös jälostusvalintani.

ja koska kotisivuillani, corner, poikkeat, niin lienet huomannut myös tulevan pentuesuunnitelman....joten ota se huomioon, ennenkuin alat osoitella "amerikkalaiseksi"

kasvattajana tavoitteeni on nimenomaan tuo käytössä olevan rotumääritelmän täyttäminen. olen saanut kunnian käyttää nartulleni erinomaisista ajavista linjoista olevaa urosta, jolla on myös ulkonäkö kohdallaan. teen kasvatussuunnitelmat vähintään viiden vuoden tähtäimellä, sisällytän niihin ensisijaisesti terveyden ja luonteen, vasta sen jälkeen ulkonäön ja ajo-ominaisuudet.

jos sinulla, corner, on seuraavan kerran jotain asiaa/arvosteltavaa, niin toivoisin sinulla olevan kanttia tulla sanomaan mielipiteesi/asiasi kehän laidalla, siellähän sinäkn viihdyt