Suomen Beaglejärjestö

Anteeksi, että täytyy puuttua, mutta kuullostaa hyvin "mettä ukkomaisilta" nää jutut.... Minusta, jos koira seisoo vähänkin paremmin kun laittaa käden taskuun, niin sepä hyvä! Ennen minunkin koirat olivat sellaisia luonteeltaan että ei olis voinut kuvitellakaan antavansa mitään kehässä. Olisivat menneet pitkin katonrajaa! Jos joutuu kauan odottomaan vuoroa, annan silloin tällöin makupalan ainoastaan siitä syystä, että koiran huomio pysyy "minussa". Tuomarilla on kyllä silmät päässä ja hän tarkkailee kehän koiria eli kannattaa antaa mahdollisimman "edullinen" vaikutelma koirasta. Se ei kai ole mitenkään kiellettyä, vaikka se jota kuta tietysti rassaa, jos ei itse "kehtaa" tehdä koiran eteen mitään siellä kehässä. Noutaja puolella onkin jo sitten lihapullat pelissä ja on tosi inhottavaa katsoa purentaa, kun suu on täynnä lihapullaa ja sitä pursuaa hampaitten välistä. Siinä sitten odotat että pulla on syöty ja voit katsoa purennan!

Tämä makupala on mielstäni todella pieni "paha".... Mutta nämä palveluskoira ihmiset.... Double handling on kiellettyä, mutta siitä huolimatta sitä tehdään. Se vasta on rasittavaa kun ihmiset ravaa hullunlailla ympäri kehää (ulkopuolella), juoksevat päälle, huutavat ja riehuvat.... koira sinkoilee sinne sun tänne ja silmät pyörii päässä kuin hedelmäpeli. Aina ihmettelen sitä samaa, kunka niitä liikkeitä voi arvostella??

Riippuu paljon mitä koiraa palkitsee ja mistä koiraa palkitsee. Jokin koira saa palkan siitä kun omistaja on tyytyväinen ja kehaisee koiraa tai se lelu jopa se keppi on se paras palkka. Harvalle piikelille kehaisu riittää palkaksi. Ei varmasti tee toista kertaa Kyllä se nami taitaa olla useamman piikelin paras palkka jos esim. istumaan opettaa. Metsälle en myös nameja ottaisi. Palkan saa sieltä metsästä

Juu, kyllä mun koirillekin riittää sana "hyvä" kotioloissa. Olen opettanut koirilleni ainoastaan sen, että "pysyy käsissä", kaiken muun oppivat kun kasvavat toisten kanssa. Se aika, jolloin koiran piti osata istua ja tehdä temppuja, on ollut ohi jo kohta 50 vuotta! Metsällä on aina taskussa kuivamuonaa... Koirani juoksevat vapaana ja se on "tae" että tulevat takaisin, kun huomaan että nyt alkaa menojalkaa vipattaa! Nyt täytyy kyllä todeta, että tänä syksynä on juossut vapaana vain pentu! En tiedä mitä metsässä on liikkunut, mutta eivät kuule eivätkä näe, eli makupala ei auttaisi! Viime syksynä yksi koiristani jäi supiloukkuun! Siellä roikkui kanan raato!! Tosi kiva...en osannut sitä luokkua aukaista ja puhelinkin oli tietenkin kotona ja auto parin kilometsin päässä! Ei auttanut muuta kuin jättää koira sinne loukkuun, juosta autolle ja mennä soittamaan apua, että sain koiran pois!

Tarkoitin metsällä oikeastaan kun mennään metsästämään. Olen minäkin luoksetuloa treenannut namin kanssa ja kun pari viikkoa spanieli meillä oli niin silloin namit oli metsälenkillä taskussa näin sain varmistettua ja vahvistettua luoksetuloa.

Tää on minusta helekatin rakentavaa keskustelua, et ei ole ihan samallaista kuin tuollla S-jokoira puolla.
Olen aina halunnu saada Eevan auki, ja tulihan se sieltä.
Tiedän et oot kansainvälisesti arvostettu tuomari, ja ehkä Suomessakin ykkönen.
Kriittinenhän sä oot, mut tällä systeemillä saadaan koiriin eroja
Ei muuta kuin jatka samaan malliin.

Olen juuri piikelin 9kk kanssa näyttelykurssilla (edellisestä näyttelykokemuksesta on aikaa yli 20v, piti lähteä perehtymään uudestaan), ja siellä ei torpattu suinkaan namien antamista. Etenkin seisomista opetettaessa. Ongelma vaan meillä on, että herra seuraa oikein mallikkaasti mutta katsoo koko ajan käteeni/kasvoihin namien perään, jolloin tuomariin päin pää on vinossa. Eli seuraamisessa kuulema ei olisi nami-imussa kulku suotavaa...

Samaan aikaan käydään arkitottelevaisuutta, joka perustuu pelkkään palkitsemiseen (namit). Mainio huomata, että niiden avulla kyllä saa muutoin niin itsepäisen koiran tekemään juuri kuten haluaa

Ja kyse on metsästysbeaglestä, jota ajattelin käyttää muutaman kerran näyttelyssä - ihan muuten vaan.