Page 2 of 3
Posted: Tue 05.04.2011 16:02
by Juha
kahaltaja wrote:Juha wrote:kahaltaja wrote:
kolmessakin rodussa olen sanonut ei.
Höh, hyvät rahat menny sivu suun...
Mites muuten tuo Lohjallakin menestynyt Beagle 1 on herännyt tuohon mettähommaan? Olisi ainakin uutta verta jos vain virtaa jänikselle on.
no, enpä rahan takia ainoatakaan koiraa ole itselleni hankkinut
Toi mun rahakommentti oli vitsi. Ehkä se oli niin huono ettei sitä tajunnut.
Posted: Tue 05.04.2011 18:16
by KeijoN
On se vaan helekatin hyvä että tota tietoo on tänä päivänä saatavilla näissä jalostusvalintojakin tehtäessä.
Asianomaisetkin pääsee melkein tekemään mieleisensä yhdistelmän, että ei siinä jalostusneuvojaa paljoo rasiteta, josta olen saanut olla kiitollinen.
Siunausta kylläkin liitoille ollaan viimeaikoina pyydelty , ja näin "hengenmiehenä" sekihän minulta onnistuu.
Ihan oikeesti ollaan kyllä neuvookin pyydetty, mutta useimmiten nartun omistajalla on siihenkin jo "helpotus" - pitää olla valio.
Kehottaisinkin käyttämään myös ei valioita, nuoria lupaavia, mutta se ei kaikille vaan käy.
Kaikkiahan tietoo ei tietokannastakaan näy, niinkuin Titikin tossa mainitsi, mutta kysymällähän siitäkin selviää.
Kaikkiin perityviin sairauksiin ja vikoihin toivoisin avoimuutta, että ei vaan tehtäsi kellekkään sitä kuuluisaa karhunpalvelusta.
Posted: Tue 05.04.2011 19:49
by Hirmu
Kertoisitko Hirmu ja mielellään muutkin, minkälaisista asioista haluaisit nartunomistajan olevan kiinnostunut.
Jos kirjoitan "Ei ole olennaista, mistä on kiinnostunut", se todennäköisesti ymmärretään väärin...
Kyse on siis siitä, että toivoisi sitä uroksen omistajana, että otettaisiin siitä uroksesta selvää ja mietittäisiin, mitä mahdolliselta tulevalta yhdistelmältä haetaan.
Jokaisella jalostuskoiralla on myös se suku ja todennäköisesti jotain rasitteita sitäkin kautta, ei mielestäni riitä että uroksella on tuloksia, ei se siitä vielä mitään periyttäjää tee. Itse asiassa loistavat tulokset omaavan uroksen veli/isä jne, jolla ei ole tuloksia alkuunkaan voi olla huomattavasti parempi jalostuskoira.
Jos ei osaa vastata kysymykseen, mitä haet tältä yhdistelmältä, kannattanee se jättää tekemättä?
Omalle kohdalle ei ole sattunut mutta onhan niitäkin, jotka valitsee uroksen sen perusteella, missä se asuu.
Posted: Tue 05.04.2011 23:58
by pelastaja
itselläni on kokemuksia ,kun sanotaan että "eihän täällä päin ole uroksia" siis tarkoitetaan juurikin sitä ettei niitä kuluja tulisi ja joillekin se raha vaan merkitsee koiran jalostuksessa/ koira määrän lisäämisessä, ikävä kyllä..
Posted: Wed 06.04.2011 11:41
by Titi Rolin
Hirmu wrote:
Jokaisella jalostuskoiralla on myös se suku ja todennäköisesti jotain rasitteita sitäkin kautta, ei mielestäni riitä että uroksella on tuloksia, ei se siitä vielä mitään periyttäjää tee. Itse asiassa loistavat tulokset omaavan uroksen veli/isä jne, jolla ei ole tuloksia alkuunkaan voi olla huomattavasti parempi jalostuskoira.
Jos ei osaa vastata kysymykseen, mitä haet tältä yhdistelmältä, kannattanee se jättää tekemättä?
Tämä on kinkkinen juttu
Pitää paikkansa kaikki mitä Hirmu sanoo. Kuitenkaan sitä hyvää periyttäjää ei löydetä ellei sille teetetä pentuja oli se sitten tuloksia kerännyt tai ei.
Toki olisi hienoa jos pennunteettäjä voi kertoa miksi juuri tämä yhdistelmä on päässyt maailmaan.
Olihan se mielenkiintoista kun täällä foorumilla peräänkuulutettiin hyviä periyttäjiä niin ei montakaan koiraa ilmoitettu. Kertooko se siitä ettei tietoa ole osattu koota tai noteerata vai siitä että todisteet tulevat vasta vuosien kuluttua?
Posted: Wed 06.04.2011 15:17
by Hirmu
Kuitenkaan sitä hyvää periyttäjää ei löydetä ellei sille teetetä pentuja oli se sitten tuloksia kerännyt tai ei.
Tämä pitää hyvin pitkälti paikkansa. Kuitenkin on niin, ettei kaikilla loistavilla koe tai näyttelykoirillakaan tarvitse teettää pentuja / niillä ei tarvitse olla jälkeläisiä. Pitäisi myös muistaa, että ne geenit tulee molemmin puolin ja että nartulla on iso vaikutus etenkin pennun ensiviikkoina.
Toki olisi hienoa jos pennunteettäjä voi kertoa miksi juuri tämä yhdistelmä on päässyt maailmaan.
No eipä tulis mieleenikään edes harkita koiraa yhdistelmästä, jonka kasvattaja ei tuohon kysymykseen osaa vastata.
Ja itselläni on se periaate, että urostani annan vain sellaisessa tapauksessa, että olisin itse valmis ottaamaan ko. yhdistelmästä koiran, mikäli koiran paikka auki olisi. Yksi koira on näin tullutkin ja noutajapuolella yhdestä yhdistelmästä olisin ottanut, mikäli pentuja olisi tullut alkuunkaan ja yhdestä yhdistelmästä kun en voinut ottaa, sain pennun kuitenkin sukuun ja ko. koiran kanssa on tullut touhuttua melko paljonkin ja sen koe- ja näyttelyura on minun päätettävissäni (vaikken ole sijoittanut koiraan pennin jeniä).
Posted: Mon 01.08.2011 10:54
by VvM
Hirmu wrote:
Jokaisella jalostuskoiralla on myös se suku ja todennäköisesti jotain rasitteita sitäkin kautta, ei mielestäni riitä että uroksella on tuloksia, ei se siitä vielä mitään periyttäjää tee. Itse asiassa loistavat tulokset omaavan uroksen veli/isä jne, jolla ei ole tuloksia alkuunkaan voi olla huomattavasti parempi jalostuskoira.
Pitkälti Hirmun kanssa samoilla linjoilla.
Oma kokemukseni on, että suku eikä tausta voi yleensä korjata jalostusyksilössä itsessään olevia virheitä tai puutteita. Jos yksilö itsessään on hyvä ja sillä on sopivat ominaisuudet on se ensimmäinen askel päätökseen. Toinen onkin sitten selvittää suvun hyvät ja huonot puolet. Vielä jos on tietoa saatavissa lähelle menevistä "vastaavista" yhdistelmistä oletusarvo paranee.
Veljet on oikeinkin hyviä vaihtoehtoja. Varsinkin silloin jos siihen on olemassa hyvä selitys, miksi ne eivät ole yhtä menestyneitä tämän "huipun" kanssa. Syitä voi olla omistajan huonot ja puutteelliset treeni maastot tai mahdollisuudet, omistajan kiinnostus kilpailuja kohtaan yms. Mutta jos tässä veljessä itsessään on jotain kielteisiä ominaisuuksa olisin varovainen sen käytön suhteen, vaikkakin sillä olisi hyvä suku ja menestynyt veli. Silloinvain, kun tästä veljestä ei ole tietoja tietokannassa on lähes ainut keino varmistua sen jalostusarvosta oma kohtainen tutustuminen käytännössä. Tuo tutustuminen vaatii kokenutta harrastajaa, jotta näkee niitä ominaisuuksia, jotka on perimässä ja ehkä vähän piilossa huonon treenin takia.
Isä on monesti hyvä vaihtoehto, sillähän on jo jalostusnäyttönä tämä kiinnostuksen kohteena oleva yksilö.
Beaglen kohdalla usein vain isän käytön vaikeus on siinä, että jalostusyksilöiden ikä on jo helposti minimissään kolmesta vuodesta ylöspäin ja ennenkuin pojat taas näyttävät kykynsä isä on jo kovasti ehtoopuolella.
Posted: Fri 17.05.2013 17:05
by Hirmu
Beaglen kohdalla usein vain isän käytön vaikeus on siinä, että jalostusyksilöiden ikä on jo helposti minimissään kolmesta vuodesta ylöspäin ja ennenkuin pojat taas näyttävät kykynsä isä on jo kovasti ehtoopuolella.
Minkä ikäinen on beagle, joka on kovasti ehtoopuolella (jalostuskäyttöä ajatellen)?
Posted: Fri 17.05.2013 17:50
by KeijoN
Uroshan periyttää laadullisesti samanlaisia pentuja oli se sitten nuori tai ns. vanha, mutta vanhemmiten siittiötuotanto vähenee ja sen laatu heikkenee, jotenka tiinäyttäminen prosentaalisisti heikkenee, samoinkun pentumäärä pienenee.
Samoin on halujenkin suhteen, jota en oo vielä tähän mennessä päässy näkemään, että ikä tekee tepposet.
Tottapahan en ole vielä tarpeeksi ns. vanhoja päässy näkemään.
Jos sulla on on hyvä periyttäjäuros niin kannattaa pitää koiran kunto korkealla, jotta jalostukseen käytettävä aika olisi mahollisemman pitkä.
Posted: Fri 17.05.2013 19:23
by Hirmu
Beaglesta ei ole sperman laadun suhteen kokemuksia (innon kyllä

).
Noutajan spermat tuli sitä vastoin tutkitettua reilun 10v. iässä ja hyvin oli aktviista tavara, vaikka sen takin povarissa talvella eläinlääkäriasemalle roudasin.
Kysymys tuli esitettyä siis ihan silkasta mielenkiinnosta.
Jos sulla on on hyvä periyttäjäuros niin kannattaa pitää koiran kunto korkealla, jotta jalostukseen käytettävä aika olisi mahollisemman pitkä.
Ja mitä noihin omiin periyttäjäehdokkaisiin tulee, niin vaikea sanoa juuta tai jaata, kun kolmesta yhdellä on kaksi jälkeläistä; tosin näistä se yksi, jonka tunnen melko läpikotaisin, on isäänsä parempi ajo-ominasuuksiltaan ja luonteltaankin enemmän beaglemainen.
Ja luopuuko joku koiransa kunnon ylläpitämisestä vain iän vuoksi (tai siksi ettei se ole potentiaalinen periyttäjä)? Meillä veteraanit vetää samat lenkit "nuorison" kanssa (pl. pyöräily) ihan joka päivä.
...vanhemmiten siittiötuotanto vähenee ja sen laatu heikkenee, jotenka tiinäyttäminen prosentaalisisti heikkenee, samoinkun pentumäärä pienenee.
En löytänyt tutkimusta aiheesta, olisko jotain linkki- tai kirjallisuusvinkkiä antaa?
Posted: Wed 22.05.2013 22:49
by ie45808
Puhutaan beaglestä Älkääkö vaivatko meitä jatkuvasti
muiden rotujen asioilla. Ne eivät kerro beaglestä mitään.
Uroksista: Toisaalla näyttää jo todetun, että Iäkkäällä
uroksella on tavallisesti selvästi pienemmät pentueet
kuin nuoremmilla. Riippuu kyllä uroksen kunnostakin.
Paljon tietysti siitä, että astutus osuu parhaimpaan
ajankohtaan. Käyttövaliouroksilla on hyväkuntoisina
muita suuremmat pentueet. Ero on selvä. Mikä hyvä asia
beaglein jalostuksen kannalta.
Valitan että kömpelyyttäni lähetin Koirien palkitseminen
-otsikon alle tekstini kahteen kertaan.”Sensori” saa poistaa
toisen. Luvallani Pentti Särmä
Posted: Fri 24.05.2013 10:21
by kahaltaja
ie45808 wrote:
Uroksista: Toisaalla näyttää jo todetun, että Iäkkäällä
uroksella on tavallisesti selvästi pienemmät pentueet
kuin nuoremmilla. Riippuu kyllä uroksen kunnostakin.
Paljon tietysti siitä, että astutus osuu parhaimpaan
ajankohtaan. Käyttövaliouroksilla on hyväkuntoisina
muita suuremmat pentueet. Ero on selvä. Mikä hyvä asia
beaglein jalostuksen kannalta.
Pentti Särmä
Mielenkiintoinen teoria. En löytänyt mistään faktaa tuolle väitteelle, että käyttövaliouroksilla olisi selvästi suuremmat pentueet, kuin muilla uroksilla. Mistähän faktaa voisi vielä etsiä?
Onko tiede beaglejen osalta jotenkin erilainen kuin muiden? Faktahan on, että pentuekokoon vaikuttaa moni muukin asia, kuin uroksen titteli

Nartulla on luonnollisesti oma osuutensa pentuekokoon.
Samoin siittiöiden runsaudella ja liikkuvuudella
Itse olen omakohtaisesti törmännyt kahteen valioon, jotka kumpikaan eivät kyenneet saattamaan narttua kantavaksi, toisella ei ollut eläviä siittiöitä ja toinen ei vaan kertakaikkiaan kyennyt astumaan onnistuneesti... ei valionarvosta juurikaan ollut suoraa seurausta suureen pentueeseen.
Löysin myös useamman 8-12 vuotiaan uroksen, joilla jälkeläisiä oli syntynyt 5-8. Tuo pentekoko on mielestäni varsin hyvä.
Posted: Sat 25.05.2013 17:02
by ansa
Oman mutuni perusteella suurin merkitys pentuekokoon on astutuksen ajankohdalla... Vai mitä kokeneemmat meinaavat? Toki vanhempien kunnolla on merkitystä, mutta en jaksa uskoa titteleiden kulkevan käsi kädessä tämän kanssa. Joku tilastonikkari tästä näppärästi vääntäisi tutkimuksen...?
Posted: Sat 25.05.2013 17:14
by kahaltaja
Mielestäni oikea astutusajankohta, sperman laatu ja nartun tiinehtyvyys ratkaisevat yhdessä. Tosin oikea astutusajankohta lienee lähtökohta
Posted: Sat 25.05.2013 18:08
by kahaltaja
Mielestäni oikea astutusajankohta, sperman laatu ja nartun tiinehtyvyys ratkaisevat yhdessä. Tosin oikea astutusajankohta lienee lähtökohta