Suomen Beaglejärjestö

Minusta olisi mukava jos Urho toisi terveen jäniksen ja tiputtaisi jalkojen juureen. Tietysti metsästyksen päätyttyä kaatoon, jäniksen mentyä koloon, luottaessa liikaa suojaväriinsä tms. Jos riista jostain syystä haavoittuu niin paikallaan se on että koira osaa lopettaa eläimen kärsimykset mahdollisimman pian eikä ala leikkiä saaliilla. Röhkivä lelusika ja pari muuta piipittävää lelua ovat ainakin kotona saaneet sellaista kyytiä lentäen välillä pitkin seiniä ettei jäniksenkään tarvitse samalla toimintamallilla kauaa kitua. Pentua selvästi ärsyttää kun ei saa leluja hiljenemään vaikka kuluttaa lähes kaiken tarmonsa ja energiansa siihen.

Kyllä oli eilen lyhyt päivä metsässä, vaikka keli oli mitä mainioin.
Päätin aamulla ottaa metsään vaan nuoremman koiran. Vanhemmalle heitin hirven koiven tarhaan, jotta se viihtyisi sitä kalutessa.
Koiran irtilaskusta jäniksen saamiseen ei mennyt aikaa kuin noin kolme varttia. En tiedä sitten, että aika monta kertaa samaa jänistä ajatettua, olisko jänis jo laiskistittuna juoksemaan koiran edessä, kun antautui lähdössä kiinni.
Tapausta en nähnyt, mutta ensin kuului koiran kiljahdus, ja sitten rupesi jänis rääkymään.
Noin sata metriä joutui juoksemaan kuin "vireeni", siinä pelossa, ettei koira vaan repisi jänistä hajalle, mut ihan oikeesta kohasta se oli sitä puremassa, elikkä niskasta.
Reputtomana miehenä piti kotia lähteä talssimaan, en viitsinyt enää lähteä uutta etsimään, kun piti jänistä roikottaa.
Jänistä nylettäessä tutkin kyllä tarkkaan päälisin puolin ja sisäelimet, että kaikki on kunnossa. Terveeksi totesin.
Siinä meni hyvä harjotusjänis.

Koiralla taitaa saaliseläimen lopettaminen olla vielä enemmän tai vähemmän perimässä kuten susilla ym. petoeläimillä. Ajokoiramies Matti Envall kirjoittaa laajassa ajokoira-aiheisessa kirjassaan, että Suomen ajokoiran jalostus on tätä ominaisuutta vaimentanut eivätkä kaikki koirat osaa enää toimia luontaisella tavalla saaliseläinten kanssa kohdatessaan. Itse olen myös kerran erään ajokoiran kanssa metsällä ollessa rynnännyt vireeninä koiran ja jäniksen kohtaamispaikalle kun koira on saanut jäniksen kiinni. Tässä tapauksessa koira ei osannut muuta kuin tökkiä ja piirittää vielä elävää jänistä. Vielä "hankalampi tapaus" oli jo aikaa edesmennyt ajokoira, joka jäniksen kiinni saatuaan otti jalat allleen ja piilotti jäniksen metsään ellei isäntä ehtinyt ensin korjata saalista talteen.