Suomi-beagle
Moderators: Titi Rolin, Jenna84, ansa
Mitä ajamattomalla AJOKOIRALLA tekee??????? Ajamatonta beaglea ei hetkessä korjata. Autolle ehkä jotain vielä voi....
Jatkuva auton remppakin antaa tietyn kuvan vehkeestä. Minkähän kuvan joku ajamaton beagle antaa käyttöpuolen harrastajalle????
Se ei ota beaglea ja homma pahenee entisestään. Tätäkö muorit haluaa? Sehän tietää sitä, että piikuli otetaan vain lemmikiksi ja sohvaperunaksi, koira joka on luotu metsään ja liikkumaan.
-
Sinttura & Junttura
- Posts: 769
- Joined: Thu 22.09.2005 8:45
- Location: Haapajärvi
- Contact:
Aloitin maanantaina koulun (lähihoitaja) ja heti ensimmäisenä alkoi kurssi varhaiskasvatuksesta...tuli mieleen ystäväni vuosia sitten sanoma lause "lapset ovat pieniä ihmisiä, joten niille pitää puhua kuin isoille (aikuisille) ihmisille". Olin kovasti huolissaan, että miten pärjään ensimmäisessä työharjoittelussa päiväkodissa, koska minulla ei ole kokemuksia ihmislapsista. En ole nyt huolissani enää ollenkaan. Minä puhun heille kuin pienille ihmisille, mutta onglemani taitaakin siirtyä seuraavan kurssin harjoitteluun...miten puhutaan/keskustellaan aikuisten kanssa?
Miehet ovat yleensä koiraihmisiä, ja naiset eivät niinkään pidä koirista, koska nämä ovat "sellaisia miellyttämishaluisia jaloissapyörijöitä". Naiset pitävät enemmän kissoista, koska ne ovat "oman tien kulkijoita", vaikka miehissä naiset vihaavat samoja asioita, mistä kissoissa pitävät, ja miehissä pitävät samoista asioista, joita koirissa vihaavat.
Lähde: Hikipedia
Miehet ovat yleensä koiraihmisiä, ja naiset eivät niinkään pidä koirista, koska nämä ovat "sellaisia miellyttämishaluisia jaloissapyörijöitä". Naiset pitävät enemmän kissoista, koska ne ovat "oman tien kulkijoita", vaikka miehissä naiset vihaavat samoja asioita, mistä kissoissa pitävät, ja miehissä pitävät samoista asioista, joita koirissa vihaavat.
Lähde: Hikipedia
Tärkeintä ei ole se, mitä tietää, vaan se mikä juolahtaa päähän juuri oikealla hetkellä.
-
eeva resko
- Posts: 420
- Joined: Thu 31.08.2006 21:47
Lopettakaa nyt ihmeessä tollanen *** jauhanta! Kuka sinne mettäpuolelle on seurakoiriaan tyrkyttämässä???? Ei kai kukaan? Yhtä mun kasvattia on käytetty, myydessä sanoin, että myyn HARRASTUSKOIRAN, EN JALOSTUSKOIRAA!! Enpä ole hänen kanssaan sen jälkeen puhunut! jokainenhan tekee koirallaan mitä tykkää.
Kyllä minä uskon kerrasta, jos sanotaan että pilaan Suomen beagle kannan.... Mutta pikkusen tökkii, kun täällä on näitä pennunteettäjiä jotka systemaattisesti käyvät kaikki kasvattini omistajat( jopa yhden kotikoirankin Hesasta;) läpi jospa saisi jalostukseen!!! Eli on pakko ollut laittaa osa-omistukseen tai olla antamatta rekkareita... miten muuten voi luottaa ventovieraisiin ihmisiin tänä päivänä? Olen tämänkin oppinut kantapään kautta! onneksi kasvattini omistajat ovat olleet lojaaleja minua kohtaan, siitä heille suur kiitos! Tuskin enää pentuja edes teetän, kun on mennyt niin hankalaksi, ettei enää mihinkään voi myydä ja vaikka olenkin teettänyt pentuja omaksi iloksi, kaikkia ei vaan voi pitää. Ei ne ihmiset (monetkaan) ole sen fiksumpia tuolla muualla! Kaikille annetaan uroksia, jos vain on 4 jalkaa!
Norjassa tietääkseni on melkosen pieni beagleharrastaja määrä? Sinnehän on viety useita koiria Suomesta? Nyt on kysytty pariin paikkaan minultakin koiria....
Näinhän nämä kasvattajapäivät PITÄISI toimia, kun Vesa Meriläinen sanoi.....eli pitäisi olla teoriaa ja sitä mitä opittiin pitäisi soveltaa käytäntöön, että ymmärtää asian....ei sekään ole kiellettyä keskustella kavereiden kanssa kehänlaidalla.
Se mikä minua on aina kiinnostanut, että kuinka näitä mettäkoiria treenataan? Osa vuodestahan on "lomaa". Mitenkä näitä huippu- ym. koiria pidetään se väliaika kunnossa? Tehdäänkö niiden kanssa jokin määrätty "ohjelma" vai katsotteko koiraa mitä se mahdollisesti tarvii? Jos yks koira tarttee toisellaista treeniä? Entä onko jokin spesiaali ruoka mitä milloinkin syötetään..? Tässä meidän naapurissa asusteli eräs henkeen ja vereen ajokoiramies. Hän oli hyvin tarkka mitä milloinkin koiralle syötti ja montako tuntia ennen mitäkin hommaa. Kyllä tällänen "turha" beaglekin tarttee kaikenlaista treeniä ja välillä vähän jotain mukaan evääseen, että näyttää hyvältä!
Vaikka en koirillani metsästäkkään, olen aina pitänyt sen mielessä, ilman täällä jankuttamistakin, että BEAGLE ON METSÄSTYSKOIRA... Tarvittaessa sen täytyy pystyä juoksemaan metsässä koko päivä... Tämä on asia, minkä olen pannut merkille vähän joka puolella maailmaa liikkuessani, että beaglen luonne on muuttumassa (vähän niinkuin ilmastokin!!) ja se ei kyllä ole hyvä asia... Beagle ei ole "lässyn lässy" sohvakoira, en tarkoita sitä, etteikö saisi hyvänä pitää!
Kyllä minä uskon kerrasta, jos sanotaan että pilaan Suomen beagle kannan.... Mutta pikkusen tökkii, kun täällä on näitä pennunteettäjiä jotka systemaattisesti käyvät kaikki kasvattini omistajat( jopa yhden kotikoirankin Hesasta;) läpi jospa saisi jalostukseen!!! Eli on pakko ollut laittaa osa-omistukseen tai olla antamatta rekkareita... miten muuten voi luottaa ventovieraisiin ihmisiin tänä päivänä? Olen tämänkin oppinut kantapään kautta! onneksi kasvattini omistajat ovat olleet lojaaleja minua kohtaan, siitä heille suur kiitos! Tuskin enää pentuja edes teetän, kun on mennyt niin hankalaksi, ettei enää mihinkään voi myydä ja vaikka olenkin teettänyt pentuja omaksi iloksi, kaikkia ei vaan voi pitää. Ei ne ihmiset (monetkaan) ole sen fiksumpia tuolla muualla! Kaikille annetaan uroksia, jos vain on 4 jalkaa!
Norjassa tietääkseni on melkosen pieni beagleharrastaja määrä? Sinnehän on viety useita koiria Suomesta? Nyt on kysytty pariin paikkaan minultakin koiria....
Näinhän nämä kasvattajapäivät PITÄISI toimia, kun Vesa Meriläinen sanoi.....eli pitäisi olla teoriaa ja sitä mitä opittiin pitäisi soveltaa käytäntöön, että ymmärtää asian....ei sekään ole kiellettyä keskustella kavereiden kanssa kehänlaidalla.
Se mikä minua on aina kiinnostanut, että kuinka näitä mettäkoiria treenataan? Osa vuodestahan on "lomaa". Mitenkä näitä huippu- ym. koiria pidetään se väliaika kunnossa? Tehdäänkö niiden kanssa jokin määrätty "ohjelma" vai katsotteko koiraa mitä se mahdollisesti tarvii? Jos yks koira tarttee toisellaista treeniä? Entä onko jokin spesiaali ruoka mitä milloinkin syötetään..? Tässä meidän naapurissa asusteli eräs henkeen ja vereen ajokoiramies. Hän oli hyvin tarkka mitä milloinkin koiralle syötti ja montako tuntia ennen mitäkin hommaa. Kyllä tällänen "turha" beaglekin tarttee kaikenlaista treeniä ja välillä vähän jotain mukaan evääseen, että näyttää hyvältä!
Vaikka en koirillani metsästäkkään, olen aina pitänyt sen mielessä, ilman täällä jankuttamistakin, että BEAGLE ON METSÄSTYSKOIRA... Tarvittaessa sen täytyy pystyä juoksemaan metsässä koko päivä... Tämä on asia, minkä olen pannut merkille vähän joka puolella maailmaa liikkuessani, että beaglen luonne on muuttumassa (vähän niinkuin ilmastokin!!) ja se ei kyllä ole hyvä asia... Beagle ei ole "lässyn lässy" sohvakoira, en tarkoita sitä, etteikö saisi hyvänä pitää!
Jaa, kaippa sitä voisi itsekin jotain kirjoittaa, kun sattuu kotona lojumaan pari metsällä, näyttelyissä, agissa ja jonkun verran TOKOssakin käyvää ”sahapukki” versiota beaglesta.
Ajokokeissa nämä koirat eivät ole käyneet, eivätkä tule käymäänkään, vaikka ihan koepuolen ihmiset ovat puoliksi ”patistaneet”. Sen verran tuntuvat ajavan, kuin tarve vaatii ja aika itsellä riittää.
Minulla ei ole mitään tarvetta mollata metsäpuolen koiria, vaikkeivat ne muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta minun silmääni miellytäkään.
Palstoilla koiria (yleisesti siis) kyllä mollataan mutta kummasti tulee kuitenkin kyselyjä, josko nartulleen saisi. Usein perusteluina, miksi juuri minun urokseni on ollut rakenne ja luonne.
Näiden urosten jalostuskäytöstä päätän viime kädessä minä, koska koirat ovat minun. Kuitenkin jokaisen kyselyn välitän kasvattajalle, jolta kysyn kokeneemman neuvoa ja kasvattajien sanomisilla on hyvin suuri painoarvo, ellei jopa ratkaiseva. Eipä ole paljoa noita jälkeläisiä kummallekaan siunaantunut.
Ja mitä käyttökoiran rakenteeseen tulee, sillä on hyvin suuri merkitys. Oikein rakentunut koira on kestävä ja sillä on paikat johon tehdä lihakset, että siinä mielessä ulkonäölläkin on merkitystä.
Tasapainoisesti kulmautunut koira pystyy liikumaan vaivattomasti ja tehokkaasti. Mikäli koira on kulmautunut epätasapainoisesti, sen liikeradat vääristyvät, josta seuraa usein lihasjumeja.
Hyvin kulmautuneella koiralla on edellytykset suuriin, kestäviin ja ulottuviin lihaksiin, toisin kuin niukasti kulmautuneella koiralla. Niukasti kulmautunut koira voi toki saada harjoittelemalla suuret lihakset, lihas vaan kasvaa paksuutta, ei pituutta (koska niillä ei ole tilaa).
Muutama ote rotumääritelmästä (ihan vaikka muistin virkistykseksi):
Eturaajat Lavat viistot, tiiviit. Eturaajat suorat, rungon alle oikein sijoittuneet, vahva- ja pyöreäluiset eivätkä alaspäin ohenevat. Välikämmen lyhyt. Kyynärpäät tiiviisti rungonmyötäiset, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset. Korkeus kyynärpäästä säkään noin puolet koiran korkeudesta.
Takaraajat yhdensuuntaiset. Reidet jäntevät. Polvet hyvin kulmautuneet. Kintereet vankat ja matalalle sijoittuneet.
Käpälät tiiviit ja vahvat, ei jäniksenkäpälät. Varpaat hyvin kaarevat, päkiät vahvat. Kynnet lyhyet.
Liikkeet Selkä liikkeessä vaakasuora, vakaa ja kiinteä. Askel pitkä, vapaa ja matala. Takaraajoissa hyvä työntö. Liikkeet eivät edestä korkeat, kauhovat tai kerivät eivätkä takaa ahtaat.
Rotumääritelmän mukainen beagle on metsälläkin kestävä koira.
Mitään rotua ei voi jalostaa pelkästään yhden tai edes kahden ominaisuuden perusteella.
Ja loppukevennykseksi vielä kunnon sohvaperuna

Ajokokeissa nämä koirat eivät ole käyneet, eivätkä tule käymäänkään, vaikka ihan koepuolen ihmiset ovat puoliksi ”patistaneet”. Sen verran tuntuvat ajavan, kuin tarve vaatii ja aika itsellä riittää.
Minulla ei ole mitään tarvetta mollata metsäpuolen koiria, vaikkeivat ne muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta minun silmääni miellytäkään.
Palstoilla koiria (yleisesti siis) kyllä mollataan mutta kummasti tulee kuitenkin kyselyjä, josko nartulleen saisi. Usein perusteluina, miksi juuri minun urokseni on ollut rakenne ja luonne.
Näiden urosten jalostuskäytöstä päätän viime kädessä minä, koska koirat ovat minun. Kuitenkin jokaisen kyselyn välitän kasvattajalle, jolta kysyn kokeneemman neuvoa ja kasvattajien sanomisilla on hyvin suuri painoarvo, ellei jopa ratkaiseva. Eipä ole paljoa noita jälkeläisiä kummallekaan siunaantunut.
Ja mitä käyttökoiran rakenteeseen tulee, sillä on hyvin suuri merkitys. Oikein rakentunut koira on kestävä ja sillä on paikat johon tehdä lihakset, että siinä mielessä ulkonäölläkin on merkitystä.
Tasapainoisesti kulmautunut koira pystyy liikumaan vaivattomasti ja tehokkaasti. Mikäli koira on kulmautunut epätasapainoisesti, sen liikeradat vääristyvät, josta seuraa usein lihasjumeja.
Hyvin kulmautuneella koiralla on edellytykset suuriin, kestäviin ja ulottuviin lihaksiin, toisin kuin niukasti kulmautuneella koiralla. Niukasti kulmautunut koira voi toki saada harjoittelemalla suuret lihakset, lihas vaan kasvaa paksuutta, ei pituutta (koska niillä ei ole tilaa).
Muutama ote rotumääritelmästä (ihan vaikka muistin virkistykseksi):
Eturaajat Lavat viistot, tiiviit. Eturaajat suorat, rungon alle oikein sijoittuneet, vahva- ja pyöreäluiset eivätkä alaspäin ohenevat. Välikämmen lyhyt. Kyynärpäät tiiviisti rungonmyötäiset, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset. Korkeus kyynärpäästä säkään noin puolet koiran korkeudesta.
Takaraajat yhdensuuntaiset. Reidet jäntevät. Polvet hyvin kulmautuneet. Kintereet vankat ja matalalle sijoittuneet.
Käpälät tiiviit ja vahvat, ei jäniksenkäpälät. Varpaat hyvin kaarevat, päkiät vahvat. Kynnet lyhyet.
Liikkeet Selkä liikkeessä vaakasuora, vakaa ja kiinteä. Askel pitkä, vapaa ja matala. Takaraajoissa hyvä työntö. Liikkeet eivät edestä korkeat, kauhovat tai kerivät eivätkä takaa ahtaat.
Rotumääritelmän mukainen beagle on metsälläkin kestävä koira.
Mitään rotua ei voi jalostaa pelkästään yhden tai edes kahden ominaisuuden perusteella.
Ja loppukevennykseksi vielä kunnon sohvaperuna
Saj:n palstalta ulkomuoto touhusta http://www.ajokoirajarjesto.info/keskus ... f=5&t=4345
Yksi puhuu samana asiana lantiosta ja lanteesta. Ne ei todellakaan ole sama asia. Toinen epäilee, että leipälapiokäpälä olisi se jäniksenkäpälä... Tiivis ja korkea jäniksenkäpälä on joillekin ihan ok, joillain taas on oltava se tiivis ja korkea kissankäpälä. Muut eivät ole millään tavalla toivottavia millään rodulla - kuka ajaisi autoaan tyhjin renkain? Ihan oikeesti näitä asioita voi ja kannattaa opiskella. Jopa KYSELLÄ vaikka saisi vähän tyhmän maineen. Ei noi ulkomuototuomaritkaan aina ihan papukaijamerkkiä ole ansainneet, niin kuin esimerkeistäni aiemmissa viesteissänikin huomaa:
* Kaunis, pieni uros, joka on aivan liian kookas
* Erinomainen rotunsa edustaja - lemmikkitasoa
* Olisi ollut tänään onnellisempi omistajan jäädessä kotiin
* Rakastettava pieni daami, jolla naisten tapaan aivan liian huono päivä
tänään
* Laadukas handleri, joka voisi kiinnittää enemmän huomiota itseensä
* Häntä on aivan liian irti
* Koira on unohtanut turkin tänään kotiin
* Liikkuessaan ei käytä takaraajojaan
* Koira roikottaa selkäänsä
* Ihanan täydellinen runko, siis koiralla
* Näyttää siltä, että voisi olla kaunis koira
* Sukupuoli puuttuu
* On takaa niin ahdas, että kipinää iskee
* Esittäjä lentää koiran perässä kuin nahkalappu tuulessa
* Erinomainen sukupuolielin
* Liikkuu kaikilla jaloilla
* Vasen puoli peitsaa
* Hyvä runko pitkänomainen, häntä
* Näyttää olevan myös hampaat pyydettäessä
* Suurikokoinen narttu. Joka onkin uros.
* koira liian lihava, eikä liikunta tekisi pahaa omistajallekaan
* normaalit kivekset (nartulla)
* liikkuisi paremmin, jos edes joskus joku jaloista osuisi maahaan
* Kantaa kilonsa kunnialla.
* Liikkui terveesti mutta seistessä etuosa voisi olla suorempi
* Hän nauttii ruuastaan ja ollakseen edukseen voisi pudottaa hieman
painoa
* Silmänvalkuaiset näkyy
* Pyöreät täyteläiset pakarat
* mulkosilmäinen ja muutenkin vastenmielinen
* vinot silmät, näyttää japanilaiselta
* koira vaappuu juostessaan
* Saksipurenta, jossa ylähampaat alapurennassa
* Lievä alapurenta, koska syötetty amerikkalaisella kuivamuonalla
* Laiska kallo
* Handleri osaa erittäin taitavasti piilottaa koiran virheet.
Valitettavasti se ei aina auta.
* Nuoren esittäjän taidot ansaitsisivat paremmanlaatuisen koiran.
* Koiralla riittävästi samansuuntaisia raajoja
* Tiukahko huuliaukko
* isot hampaat, pienet kivekset
* Koira seisoo liian korkealla
* Koiralla tänään varpaat harallaan
* Koira tietää mitä on tekemässä, kunpa omistajakin.
* Lunnikoiran silmät puuttuu
* Ihan ***, luultavasti ikuisesti
* kuriton, ei anna tuomarin katsoa hampaita, pääsee omistajaltaan irti
ja katoaa näkyvistä
* Näkee keskiviikkona kummatkin pyhät (kierot silmät)
* Rintakehä ei yllä jalkoihin asti.
Yksi puhuu samana asiana lantiosta ja lanteesta. Ne ei todellakaan ole sama asia. Toinen epäilee, että leipälapiokäpälä olisi se jäniksenkäpälä... Tiivis ja korkea jäniksenkäpälä on joillekin ihan ok, joillain taas on oltava se tiivis ja korkea kissankäpälä. Muut eivät ole millään tavalla toivottavia millään rodulla - kuka ajaisi autoaan tyhjin renkain? Ihan oikeesti näitä asioita voi ja kannattaa opiskella. Jopa KYSELLÄ vaikka saisi vähän tyhmän maineen. Ei noi ulkomuototuomaritkaan aina ihan papukaijamerkkiä ole ansainneet, niin kuin esimerkeistäni aiemmissa viesteissänikin huomaa:
* Kaunis, pieni uros, joka on aivan liian kookas
* Erinomainen rotunsa edustaja - lemmikkitasoa
* Olisi ollut tänään onnellisempi omistajan jäädessä kotiin
* Rakastettava pieni daami, jolla naisten tapaan aivan liian huono päivä
tänään
* Laadukas handleri, joka voisi kiinnittää enemmän huomiota itseensä
* Häntä on aivan liian irti
* Koira on unohtanut turkin tänään kotiin
* Liikkuessaan ei käytä takaraajojaan
* Koira roikottaa selkäänsä
* Ihanan täydellinen runko, siis koiralla
* Näyttää siltä, että voisi olla kaunis koira
* Sukupuoli puuttuu
* On takaa niin ahdas, että kipinää iskee
* Esittäjä lentää koiran perässä kuin nahkalappu tuulessa
* Erinomainen sukupuolielin
* Liikkuu kaikilla jaloilla
* Vasen puoli peitsaa
* Hyvä runko pitkänomainen, häntä
* Näyttää olevan myös hampaat pyydettäessä
* Suurikokoinen narttu. Joka onkin uros.
* koira liian lihava, eikä liikunta tekisi pahaa omistajallekaan
* normaalit kivekset (nartulla)
* liikkuisi paremmin, jos edes joskus joku jaloista osuisi maahaan
* Kantaa kilonsa kunnialla.
* Liikkui terveesti mutta seistessä etuosa voisi olla suorempi
* Hän nauttii ruuastaan ja ollakseen edukseen voisi pudottaa hieman
painoa
* Silmänvalkuaiset näkyy
* Pyöreät täyteläiset pakarat
* mulkosilmäinen ja muutenkin vastenmielinen
* vinot silmät, näyttää japanilaiselta
* koira vaappuu juostessaan
* Saksipurenta, jossa ylähampaat alapurennassa
* Lievä alapurenta, koska syötetty amerikkalaisella kuivamuonalla
* Laiska kallo
* Handleri osaa erittäin taitavasti piilottaa koiran virheet.
Valitettavasti se ei aina auta.
* Nuoren esittäjän taidot ansaitsisivat paremmanlaatuisen koiran.
* Koiralla riittävästi samansuuntaisia raajoja
* Tiukahko huuliaukko
* isot hampaat, pienet kivekset
* Koira seisoo liian korkealla
* Koiralla tänään varpaat harallaan
* Koira tietää mitä on tekemässä, kunpa omistajakin.
* Lunnikoiran silmät puuttuu
* Ihan ***, luultavasti ikuisesti
* kuriton, ei anna tuomarin katsoa hampaita, pääsee omistajaltaan irti
ja katoaa näkyvistä
* Näkee keskiviikkona kummatkin pyhät (kierot silmät)
* Rintakehä ei yllä jalkoihin asti.
Noissa edellä olevissa lienee aika paljon käännöslapsuksia - moni tuloskirja kun julkaistaan käännettyinä, eikä kääntäjä aina onnistu eikä myöskään välttämättä saa sanoista selvää. Valitettavan usein tuomari myös kommentoi jotain, mikä on tarkoitettu vain kehätoimitsijan korville, mutta lipsahtaa arvosteluun varsinkin jos sanelu tulee vieraalla kielellä. Itse olen kirjannut arvosteluun esittäjän asentoon liittyvän kommentin, enkä sitä tajunnut ennen kuin vasta kotona. Vaikka tuomari sitä minulle sieltä arvostelusta yritti kyllä jälkikäteen sormella osoittaa
. Mutta onhan nuo hyviä esimerkkejä siitä, miten kauas on tultu alkuperäisestä näyttelyiden tarkoituksesta, eli olla koiran jalostuksen asialla.
Ulkomailla olen törmännyt siihen, kuinka voittajan löydyttyä kommentoitiin, että hänen annettiin voittaa, koska perheessä on ollut niin paljon surua (vaimo oli äskettäin kuollut syöpään). Kommentaattorina oli perhe, josta löytyy useita tuomariarvoja. Ei siis mikään tavallinen kateudesta vihreä kilpakumppani. Kyllä laski arvostus taas kuin lehmän häntä
.
Juttelin keskieurooppalaisen allrounder tuomarin kanssa, ja hän sanoi ettei koskaan kannattaisi hankkia tuomarioikeuksia kaikille roduille, koska seurauksena on se, että sinulle työnnetään aina ne harvinaiset vähälukumääräiset rodut, etkä enää koskaan pääse arvostelemaan niitä rotuja, joita todella arvostelet koko sydämmellä ja hyvin.
Ulkomailla olen törmännyt siihen, kuinka voittajan löydyttyä kommentoitiin, että hänen annettiin voittaa, koska perheessä on ollut niin paljon surua (vaimo oli äskettäin kuollut syöpään). Kommentaattorina oli perhe, josta löytyy useita tuomariarvoja. Ei siis mikään tavallinen kateudesta vihreä kilpakumppani. Kyllä laski arvostus taas kuin lehmän häntä
Juttelin keskieurooppalaisen allrounder tuomarin kanssa, ja hän sanoi ettei koskaan kannattaisi hankkia tuomarioikeuksia kaikille roduille, koska seurauksena on se, että sinulle työnnetään aina ne harvinaiset vähälukumääräiset rodut, etkä enää koskaan pääse arvostelemaan niitä rotuja, joita todella arvostelet koko sydämmellä ja hyvin.
-
eeva resko
- Posts: 420
- Joined: Thu 31.08.2006 21:47
Juu..kyllä mä nauroin vedet silmissä!! Parille luin ne puhelimessa ja toivotin hauskaa matkaa näyttelyyn! Kyllähän joistain paistaa selvästi läpi, että on "suora käännös"....jotkut sanonnat eivät vaan käänny suomenkielessä sanatarkasti. Esim beaglen amerikan määritelmässä on mielestäni hyvä kuvaus yleisvaikutelmasta.."big for his inches" mutta kuullostaa aika kummalta suomeksi!
Ei näitä esimerkkejä tartte noin kaukaa hakea....valitettavasti! Minullakin on sellaisia rotuja mitä en ole koskaan arvostellut, siis en tarkoita mitään harvinaisia... Ikäni näytteelleasettajana olleena on tosi tylsää, että sama tuomari on joka paikassa!! Mielipidettähän sieltä haetaan ja mitä teen saman tuomarin useammalla mielipiteellä?
Kyllä näitä uskomattomia esimerkkejä löytyy ja paljon, mutta jääköön nyt sikseen... Täytyy vain todeta, että yks asia on sentään hyvä! Nimittäin syntymäaika!! Olen nähnyt kaikki nämä tämän harrastuksen parhaat vuodet! Vuodet jolloin harrastelijat olivat aidosti kiinnostuneita kasvattamaan parhaita mahdollisia koiria siihen tarkoitukseen mitä kukakin harrasti! Tänä päivänä joka paikassa näyttelee pääroolia raha. Täytyy miettiä tarkasti mitä sanoo, että ei löydä itseään raastuvasta. Ennen puhuttiin koirien vioista ja hyveistä aivan niinkuin asia oli, nyt pitäisi miettiä voiko sanoa suoraan, ettei arvostelu pahoita omistajan mieltä!!! Ehkä olen vanhanaikainen, kun en ymmärrä näitä nykyaikaisia ympäri pyöreitä arvosteluja! Harrastamisen maku on kyllä tipotiessään! Siksi onkin paras lopettaa kasvattaminen!
Tässä sentää yksi esimerkki "elävästä elämästä"! Eräs mies maailmalta kysyi neuvoa, kenellä astuttaa narttunsa... oli huomannut, että uroksella jota oli ajatellut käyttää oli vähän roikkuvat silmäluomet ja näki sen pojan jossain jolla oli sama vika, toisen uroksen äidillä on hieman liian "iloinen" häntä... Kirjoitin, että nyt just ei ole aikaa pohtia tätä ongelmaa, mutta annan sinulle kotitehtävän...mieti, mitä virheitä mielestäsi nartussasi on? No hän vastasi, että ei oikein osaa sanoa, kun on ollut 55 kertaa näyttelyssä, eikä kukaan tuomari ole juuri moittinut mistään!! Mutta ehkä se nyt minun mielestä on vähän pitkä....Tässä on mielestäni loisto esimerkki tämän päivän näyttelyistä...siis mitä voi vasta-alkava koiranomistaja oppia????? Ja saako rahalleen vastinetta, jos tuomari vielä joutuu arvostelemaan kellon kanssa kilpaa!!
"Vailo laatua" , lyhyt arvostelu, joka kertoo kaiken eikä vie aikaa!!
Ei näitä esimerkkejä tartte noin kaukaa hakea....valitettavasti! Minullakin on sellaisia rotuja mitä en ole koskaan arvostellut, siis en tarkoita mitään harvinaisia... Ikäni näytteelleasettajana olleena on tosi tylsää, että sama tuomari on joka paikassa!! Mielipidettähän sieltä haetaan ja mitä teen saman tuomarin useammalla mielipiteellä?
Kyllä näitä uskomattomia esimerkkejä löytyy ja paljon, mutta jääköön nyt sikseen... Täytyy vain todeta, että yks asia on sentään hyvä! Nimittäin syntymäaika!! Olen nähnyt kaikki nämä tämän harrastuksen parhaat vuodet! Vuodet jolloin harrastelijat olivat aidosti kiinnostuneita kasvattamaan parhaita mahdollisia koiria siihen tarkoitukseen mitä kukakin harrasti! Tänä päivänä joka paikassa näyttelee pääroolia raha. Täytyy miettiä tarkasti mitä sanoo, että ei löydä itseään raastuvasta. Ennen puhuttiin koirien vioista ja hyveistä aivan niinkuin asia oli, nyt pitäisi miettiä voiko sanoa suoraan, ettei arvostelu pahoita omistajan mieltä!!! Ehkä olen vanhanaikainen, kun en ymmärrä näitä nykyaikaisia ympäri pyöreitä arvosteluja! Harrastamisen maku on kyllä tipotiessään! Siksi onkin paras lopettaa kasvattaminen!
Tässä sentää yksi esimerkki "elävästä elämästä"! Eräs mies maailmalta kysyi neuvoa, kenellä astuttaa narttunsa... oli huomannut, että uroksella jota oli ajatellut käyttää oli vähän roikkuvat silmäluomet ja näki sen pojan jossain jolla oli sama vika, toisen uroksen äidillä on hieman liian "iloinen" häntä... Kirjoitin, että nyt just ei ole aikaa pohtia tätä ongelmaa, mutta annan sinulle kotitehtävän...mieti, mitä virheitä mielestäsi nartussasi on? No hän vastasi, että ei oikein osaa sanoa, kun on ollut 55 kertaa näyttelyssä, eikä kukaan tuomari ole juuri moittinut mistään!! Mutta ehkä se nyt minun mielestä on vähän pitkä....Tässä on mielestäni loisto esimerkki tämän päivän näyttelyistä...siis mitä voi vasta-alkava koiranomistaja oppia????? Ja saako rahalleen vastinetta, jos tuomari vielä joutuu arvostelemaan kellon kanssa kilpaa!!
"Vailo laatua" , lyhyt arvostelu, joka kertoo kaiken eikä vie aikaa!!