Hävettää. Meillä on pari beagleä, joilla molemmilla on sertiä ja varasertiä. Tunnen niistä syyllisyyttä, kun olen aika varma, että omat pikku piikulini ovat näitä Suomi-beaglejä.
Aikoinaan toisen rotuisella koiralla olisin halunnut kolme varasertiä vaihtaa kennelliitossa sertiin, jotta koirastani olisi tullut valio. Nyt haluaisin piikuleideni sertit palauttaa kennelliittoon, kun ne on mielestäni saatu perusteettomasti, kepulikonstein.
Vähän lähti käsistä... sori... provo aiheuttaa kuitenkin keskustelua. Koska ulkomuototuomareiden alkeiskurssin yksi aihe oli, etteivät ulkomuototuomarit saa osallistua internetkeskusteluihin niin, että ovat niistä tunnistettavissa
Riitta Ahonkin kirjassa kiitetään yhtä beagleasiantuntijaa, ja kirjasta löytyykin kuva hyvärakenteisesta beaglestä. On myös kuva toisesta koirasta, jolla on selviä rakennevikoja - niitäkö me nyt sitten Suomi-beagleiksi kutsumme?
Harmillista, että piikuleideni serttien myötä romukoppaan menee seuraavien tuomareiden beagletuntemus: Bister, Teini, Rekiranta, Hautala, Raita. Lisäksi helppoon eriin on sortunut Mattila.
Eihän Suomi-beagle voi tasokkailta, korkeasti koulutetuilta suomalaistuomareilta saada eriä? Millaisen lisänimen annamme beagletyypille, jonka käpälät ovat litteät ja hajavarpaiset kuin leipälapiot, ja ranteissa bassetryppyjä ja joiden päässä ja huulissa on niin paljon nahkaa, että esittäjä kulkee kehässä koiransa kanssa pyyhe käsissä voidakseen aika-ajoin pyyhkiä limat pois...