Näiden tulosten valossa lonkkatilanne ei ole mielestäni mitenkään mairittelevan hyvä. Tosin veikkaan, että usein beaglen lonkat kuvataan, kun epäillään niissä olevan vikaa. Harvemmin kuvataan vain kuvaamisen ilosta, mikä on mielestäni vähän sääli. Olisi mukava saada kunnon tilasto asiasta, kun näköjään noita ei-priimoja näyttää löytyvän. Kyynäriä olisi myös mielenkiintoista tutkia. Toisaalta tämän kokoisella ja usein fyysisesti hyväkuntoisella koiralla lonkat harvoin taitavat muutoinkaan oireilla, mutta ei se silti ole syy olla kiinnittämättä asiaan huomiota laajemmin. Esim. toisessa harrastamassani rodussa (uusi juttu vielä

) on vuoden -95 jälkeen kuvattu 603 koiraa, joista yhteensä 12 koiralla on ollut C-D-lonkat, E-lonkkaisia ei ollut yhtään. A-lonkkaisia noin 84%. Vaikka tilanne on (myös kyynärien) suhteen erinomainen, pitäydytään silti ajantasalla tutkimalla niveliä ahkerasti.
Ja kuten edellä todettua, varmasti kuvien onnistumiseen voivat lääkärin ja hoitajien toimenpiteet vaikuttaa. Aina ei saada täydellisesti onnistuneita kuvia, mikä on tietysti huono juttu. Ja sitten on näitä rajatapauksia, joissa kuvaavan lääkärin ja Kennelliiton analysoijan mielipiteet eroavat. Joskus tosin on kuullut muutoksista jopa kahdella pykälällä, se vaikuttaa jo tosi omituiselta...