Kuka haluaisi vuosikirjan ja mitä siinnä pitäisi olla?
Moderators: Titi Rolin, Jenna84, ansa
Totta. En olekaan. Mutta, kuten joskus aikasemmassakin vastaavassa keskustelussa sanoin, muutamien vuosien jälkeen sitä vain avaa silmänsä ja oppii olla olematta ehdoton joka asiassa.. Minut on "kasvatettu" siihen, että tietyn kennelnimen omaava koira ei tajua mettähommista mitään.Hirmu wrote: Tää vois tähän kommentoida jotain... mutta taitaa jättää väliin, ettei tule sen suurempaa... Vinkkinä vaan, ettei ole tuo Sohvi ihan niitä ennakkoluulottomimpia tyyppejä tässä porukassa... Hyvin on briiffattu...
Tosiaan tapasimme Hirmun kanssa Porin mätsäreissä muistaakseni vuonna 2003. Kysyin häneltä, kenen kasvatti koira on, ja vastauksen kuullessani totesin varmasti jotain siihen suuntaan, että "eihän se sitten mettäkoira olekaan". En todellakaan kiellä.
Tämä ei ole puolustus, mutta olin silloin harrastajana, etenkin näyttelypuolella, uusi (ja ikää se ihanat 14 vee vissiin) ja oppinut tiettyihin asioihin, kun ei ole ollut mitään, joka sen voisi kumota.
Ja vielä nimimerkille Hirmu: anteeksi. Hirmu ja Mikki (eikös sekin ole Porista?) on kyllä todistaneet minulle myös metsäsuuntauksensa, on se kennelnimi mikä tahansa! Jos asiassa on vielä setvimistä, se olisi mielestäni asiallista tehdä yksäreinä.
Sitten henkka mies man: Mitä tarkoitit ko. asialla ylipäänsä?
Niin ja hyvää ystävänpäivää!
Näin on.110493 wrote:Aivan turha kenenkään mollia jalostusjaoston kokoonpanoa,kun ei se asiaa eteenpäin ainakaan aja.
Kyllä olen minäkin sitä mieltä, että mettä koira on kohtuu helppo silmällä erottaa "showkoirasta". Ainakin livenä. Ja siitä rakenne hommasta. Kyllä ainakin olen itse huolissani näyttelyihanteen turmelevan beaglen rodunomaisen ja käyttötarkoitukseen jalostetun hienon rakenteen. Näyttely hommat ovat tätä tuhoa tehneet vuosien varrella monellekin koirarodulle. Onneksi Beagle on vielä saanut pysyä senverran rauhassa, että käyttökoiria löytyy riittävästi. Näyttelyssä tapaa toisinaan sen rakenteisia koiria, että ei niistä varmasti pidemmänpäälle ole metsästykseen. Kyse on mielestäni enemmän ihanteen huolestuttavasta muuttumisesta, kuin siitä mitä palkintoja koira on saanut.110493 wrote:kuinka hyvin on sisäistetty beaglen kohdalla rakenteen ja käyttöpuolen välinen yhteys? Tähän asiaan kun hieman syventyy,niin oppii niiden välisen merkityksen.
Meille on muuten useamman kerran tuomari todennut näyttelyssä, että tämä on varmaan metsästyskoira. Niille tuomareille se on ollut positiivinen asia, mutta kaikki tuomarit eivät valitettavasti ajattele samalla tavalla.
-
Sinttura & Junttura
- Posts: 769
- Joined: Thu 22.09.2005 8:45
- Location: Haapajärvi
- Contact:
Sohvi wrote:
Minut on "kasvatettu" siihen, että tietyn kennelnimen omaava koira ei tajua mettähommista mitään.
Niin...kaikki mustalaisethan ovat varkaita ja kaikki parturit ovat "itseäänmyyviä" naisia, mutta kaikki "itseäänmyyvät" naiset eivät ole partureita.
Tärkeintä ei ole se, mitä tietää, vaan se mikä juolahtaa päähän juuri oikealla hetkellä.
Sohville
Juuh, väleissä kai ollaankin
Eikä mitään anteeksipyytelyitä, kun niihin ei ole aihetta. Nou haard fiilinks?
Ja näyttelyissä höpisty ja toimeen tultu. Itse olen aina kiinnittänyt erityistä huomiota sinun ja koiriesi väliseen suhteeseen ja siihen miten koiriasi käsittelet (nämä siis positiivisessa mielessä).
Esimerkin otin lähinnä juuri siksi, että suuntaus on helposti tämä, kun vanhemman sukupolven kautta tulee uusia harrastajia. Onneksi "uusi sukupolvi" on usein suvaitsevampaa (muissakin kuin koira-asioissa) kuin vanhempi sakki. Ja on sitä itselläkin silmät avautuneen muutamissa asioissa hiukan hitaasti.
Tömäilläänhän taas, jos ei siellä koemetsälllä niin jonkun muun harrastuksen parissa!
Juuh, väleissä kai ollaankin
Ja näyttelyissä höpisty ja toimeen tultu. Itse olen aina kiinnittänyt erityistä huomiota sinun ja koiriesi väliseen suhteeseen ja siihen miten koiriasi käsittelet (nämä siis positiivisessa mielessä).
Esimerkin otin lähinnä juuri siksi, että suuntaus on helposti tämä, kun vanhemman sukupolven kautta tulee uusia harrastajia. Onneksi "uusi sukupolvi" on usein suvaitsevampaa (muissakin kuin koira-asioissa) kuin vanhempi sakki. Ja on sitä itselläkin silmät avautuneen muutamissa asioissa hiukan hitaasti.
Tömäilläänhän taas, jos ei siellä koemetsälllä niin jonkun muun harrastuksen parissa!
-
Henkka mies man
- Posts: 401
- Joined: Tue 27.09.2005 7:18
- Location: Laukaa
- Contact:
Ihan vaan sitä, että olet innokkaasti käynyt näyttelyiden lisäksi myös kokeissa, vaikka ei "pelkkää ykköstä" olekaan tullut. Luotat kuitenkin koiran kykyihin ja onnittelut nyt sitten toisesta ykkösestä. Jatka samaan malliin.Sohvi wrote: Sitten henkka mies man: Mitä tarkoitit ko. asialla ylipäänsä?![]()
Olen täysin tietämätön sinun ja Hirmun keskusteluista. Olin kuin halolla päähän lyöty tuosta Hirmun Briiffaus kommentista. Nyt asia kuitenkin aukesi ja en millään tapaa viitannut teidän keskusteluihin tai mielipiteisiin vaan todellakin tarkoitin tuota kokeissa käymistä. Sori jos nyt jotain ampiaspesää söhäisin..
Laita mullekkin YV:tä jos jotain jäi hampaan koloon..
-Jos ei metsästykseen jalostetulla koiralla metsästä, niin mitä sillä sitten pitäisi tehdä?-
Itseasiassa ihan hyvä vaan että asia tuli puitua!Henkka mies man wrote: Sori jos nyt jotain ampiaspesää söhäisin..mistä sitä kaikkea tietää...
Laita mullekkin YV:tä jos jotain jäi hampaan koloon..
Kiitos kuitenkin rohkaisevista sanoistasi.
Hirmulle: Hyvä, että asia on nyt kunnossa. Nähdäänkö ehkä Kokemäen näyttelyssä?
Kertokaahan nyt tyhmälle mikä tekee metsäkoiran rakenteesta paremman ?Näyttelyssä tapaa toisinaan sen rakenteisia koiria, että ei niistä varmasti pidemmänpäälle ole metsästykseen. Kyse on mielestäni enemmän ihanteen huolestuttavasta muuttumisesta, kuin siitä mitä palkintoja koira on saanut.
eikö se ole niin että jos koiralla on hyvät kulmaukset ja raajarakenteeltaan hyvä silloin liikkuminen on vaivatonta ja siten esim kestävyyden harjoittaminen "helpompaa" koska koiralle ei tule erilaisia rasituksia lihaksistoon ym. on koiran tarkoitus mikä hyvänsä on rakenteen oltava kunnossa. Ja jotenkin vaan hyvmyilytti kun teksteistä sai sellaisen käsityksen että jos beagle syntyy metsästävään kenneliin se saa syntymälahjanaan hyvän kestävyyden
Tämä meni taas sen rakenne ja kestävyyskeskustellun alle, mutta laitoin sen nyt tähän.
-
eeva resko
- Posts: 420
- Joined: Thu 31.08.2006 21:47
"Mettäukot" Varmaankin puhuvat eri asiasta.....Kestävyys ja sitkeys ei niinkään ole kiinni rakenteesta, vaan korvien välistä. Siitä minäkin sahapukkien kasvattajana olen ollut huolissani jo jonkun aikaa. Kirjoitin jo jouluna sellaiset "muistelmat" jotka olin ajatellut laittaa kotisivuilleni, mutta saa nyt nähdä. Taitaa olla enemmän valitusvirsi!! Beagle pitää olla sosiaalinen ja toisten koirien kanssa hyvin toimeen tuleva. Minulla on tapana sanoa, että ne eivät tee kärpäsellekään pahaa. Mutta niillä pitää olla sellainen määrätty "kovuus" tai ehkä oikeampi sana "kestävyys". Niiden tulee olla iloisia, uteliaita, häntä pitää heilua ja kun ne ovat reippaita ja iloisia, silloin niillä on myös luontainen ryhti. Pää ei roiku etujalkojen välissä, paitsi silloin tietenkin kun haistelevat! Ennenvanhaan
mettäukoilla oli tapana sanoa, että jos koiraa makuutetaan sängyssä, se ei aja minnekään! Sen luonteen täytyy karaistua!! En tiedä kuinka moni tähän uskoo, mutta luonteet ovat joka tapauksessa muuttuneet pehmeämmiksi, eikä se johdu siitä nukkuuko sängyssä vai ei! Sitten on seurauksena, että koirat eivät viitsi enää, onko se "metsästyskielellä" puuttuva metsästysinto? Silloin kun "staminaa" on, ajaa huono rakenteinen koirakin mitenpäin vain, jos peruskunto on kohdallaan!
Voin olla tietenkin väärässä.....
mettäukoilla oli tapana sanoa, että jos koiraa makuutetaan sängyssä, se ei aja minnekään! Sen luonteen täytyy karaistua!! En tiedä kuinka moni tähän uskoo, mutta luonteet ovat joka tapauksessa muuttuneet pehmeämmiksi, eikä se johdu siitä nukkuuko sängyssä vai ei! Sitten on seurauksena, että koirat eivät viitsi enää, onko se "metsästyskielellä" puuttuva metsästysinto? Silloin kun "staminaa" on, ajaa huono rakenteinen koirakin mitenpäin vain, jos peruskunto on kohdallaan!
Voin olla tietenkin väärässä.....
Erittäin ystävällisesti Marja-Riitta Huhdalle:En koskaan ole sanonut EH:n tai SERTIN koiran oleva huono tai kestämätön metsästyskoira,vaan puhunut koiratyypistä yleensä.Sinäkin varmaan olet huomannut Sertin koiria olevan aika monen tyyppistä,ei ne samalla muotilla ole tehty,vaan rakenteellisia eroja niissäkin on erittäin paljon.. Ja EH:n koirissa tätä hajontaa on vielä enemmän.Ja tämän takia vuosikirja olisi erittäin tervetullut,että saisimme näyttelytulosten sanallisen arvion nähtäville. Enempään en aiheen tiimoilta lähde täällä keskustelemaan.
-
Maria-Riitta Huhta
- Posts: 185
- Joined: Fri 06.10.2006 14:43
Kiitos ystävällisyydestä nummer 110493
Jostain kumman syystä kirjoituksestasi sai pakostakin semmoisen käsityksen, noh antaa olla ja hyvä näin jos olit kuitenkin toista mieltä
Ikäväkseni täytyy myöntää että kyllä meillä vastaan tullee kaikenlaisia sertin koiria, rakenteellisia eroja on kyllä niin paljon ettei ehkä nyt niin sertin arvoinen lopuuksi olisi, mutta täytyy vaan katsella se oikea tuomari niin kyllä se serti irtoo huonommallekkin koiralle
Puhun tässä myös omista kokemuksistani ja omilla koirillani
Vuosikirja olis kyllä enempi kuin tervetullut, EH ei kerro yhtään mitään
Jostain kumman syystä kirjoituksestasi sai pakostakin semmoisen käsityksen, noh antaa olla ja hyvä näin jos olit kuitenkin toista mieltä
Ikäväkseni täytyy myöntää että kyllä meillä vastaan tullee kaikenlaisia sertin koiria, rakenteellisia eroja on kyllä niin paljon ettei ehkä nyt niin sertin arvoinen lopuuksi olisi, mutta täytyy vaan katsella se oikea tuomari niin kyllä se serti irtoo huonommallekkin koiralle
Puhun tässä myös omista kokemuksistani ja omilla koirillani
Vuosikirja olis kyllä enempi kuin tervetullut, EH ei kerro yhtään mitään
Sama juttuSohvi wrote:Minut on "kasvatettu" siihen, että tietyn kennelnimen omaava koira ei tajua mettähommista mitään.
Täytyy kyllä sanoa että aika mielenkiintoiseksi keskustelu mennyt
Olisivatkohan tunteet jäähtyneet jo sen verran, että voitaisiin palata pyyntöjen mukaisesti alkuperäiseen aiheeseen eli vuosikirjaan. Minä en itse ole kiinnostunut vuosikirjan muusta sisällöstä, mutta tuohon sanallisten näyttelyarvostelujen tallentamiseen voisin jotain kommentoida. Kun täällä on ilmoittautunut jo ainakin yksi vapaaehtoinen tallentaja, ehdotan muutaman asian miettimistä ennen toimeen tarttumista.
Jos näyttelyiden sanallisista arvosteluista haluttaisiin saada hyötyä nyt, olisi sanalliset arvostelut numeeristettava takautuvasti useammalta vuodelta. Ymmärrykseni mukaan viisi vuotta olisi kohtuullisen hyvä määrä, mieluummin tietysti kaikilta niiltä vuosilta, joilta näyttelyarvostelutkin on tallennettu tietokantaan (= 10.1.1988 alkaen).
Viiden vuoden tulosten tallentaminen tarkoittaa noin 4500:n näyttelyarvostelulomakkeen läpikäymistä (tarkkaa lukua en tiedä, sillä vuoden 2006 määrä on vielä auki.
Toinen vaihtoehto olisi aloittaa tallentaminen vaikkapa viime vuodesta ja sitoutua tekemään työ vuosittain ainankin tuon viiden vuoden verran. Tällöin hyötyä joutuisi kuitenkin odottelemaan muutaman vuoden verran.
Sanalliset arvostelut kirjoitetaan monesti lyhenteitä käyttäen. Mikä on oikea tapa tallentaa tieto? Pystykorvajärjestön kannassa on lyhenteet näköjään jätetty kirjoittamatta auki, äkkivilkaisulla ajokoirajärjestö julkaisee vuosikirjassa auki kirjoitetut versiot. Alkuperäisasun säilyttämisellä tietysti poistetaan virhetulkintojen mahdollisuus. Mutta jos kaikki kirjoitetaan alkuperäisessä asussaan, jätetäänkö myös selvät kirjoitusvirheet korjaamatta?
Entäpä muut kuin suomenkieliset arvostelut? Alkuperäisasun säilyttävä periaate edellyttäisi, että teksti kirjoitetaan sillä kielellä kuin se arvostelulomakkeessa on. Toisaalta käyttökelpoisuus edellyttäisi tekstin kääntämistä, mutta kuka uskaltaisi ottaa vastuun siitä, että käännös on tehty niin, että ajatus säilyy vivahteineen varmasti oikeana. Koiranomistajat ovat tunnetusti herkkiä sille, jos oman koiran kohdalla on julkisissa esityksissä pieniäkään virheitä.
Arvostelutekstejä ei voi kirjoittaa millään tekstinkäsittelyohjelmalla, vaan työ olisi tehtävä niin, että teksti olisi suoraan liitettävissä osaksi tietokantaa (hakuoperaatiot olisi pidettävä mahdollisina). Käytännössä ainoa oikea tapa olisi käyttää jotain tietokantaohjelmaa (MsAccess vaikkapa) niin, että peruskoiratieto (rekisterinumero ja koiran nimi) olisi tauluna jo olemassa. Tällöin numeeristamisen voisi toteuttaa semmoisessa marssijärjestyksessä, että haettaisiin kannasta (em. taulusta) koira rekkareineen ja tälle sitten ruvettaisiin naputtamaan tekstiä. Perustietotaulu varmistaisi sen, että teksti menisi varmasti oikealle koiralle – näyttelyarvostelulomakkeissa rekisterinumero ja koiran nimi eivät nimittäin aina täsmää.
Lopputuloksena tulisi joka tapauksessa olla taulu, jossa on seuraavat kentät: 1. rekisterinumero, 2. tapahtumapaikka, 3. tapahtumapäivämäärä, 4. arvosteluteksti. Jos tämä täyttyy, on tuloksena varmasti yksilöityä tietoa, mikä on tietysti minimivaatimus. Samalla muoto olisi sellainen, että tekstiä voitaisiin haluttaessa käyttää myös vuosikirjassa jos joku semmoisen jaksaa vääntää.
Jollakulla saattaa tulla mieleen tietojen skannaaminen. Se on jo ajatuksena tuhoon tuomittu monestakin syystä. Ensinnäkin tällä konstilla saadaan aikaan rasteriformaattia, joka syö tuhottomasti levytilaa ja tekee kannan selailun raskaaksi. Haut eivät tuohon tiedostomuotoon myöskään onnistu. Skannatun tekstin muuttaminen ohjelmallisesti "oikeaksi" tekstiksi ei myöskään onnistu, sen verran sekalaisia käsialoja noissa lapuissa on. Lisäksi lomakkeet ovat monesti niin epäselviä, ettei skannaus tuottaisi toivottua tulosta. Vilkaisin nopeasti läpi omien koirieni lappuja ja kovin oli epäselviä tapauksia jo tuossa perin pienessä aineistossa.
Tässä siis muutamia ajatuksia aiheesta. Tuumailkaapa.
Timo K.
Jos näyttelyiden sanallisista arvosteluista haluttaisiin saada hyötyä nyt, olisi sanalliset arvostelut numeeristettava takautuvasti useammalta vuodelta. Ymmärrykseni mukaan viisi vuotta olisi kohtuullisen hyvä määrä, mieluummin tietysti kaikilta niiltä vuosilta, joilta näyttelyarvostelutkin on tallennettu tietokantaan (= 10.1.1988 alkaen).
Viiden vuoden tulosten tallentaminen tarkoittaa noin 4500:n näyttelyarvostelulomakkeen läpikäymistä (tarkkaa lukua en tiedä, sillä vuoden 2006 määrä on vielä auki.
Toinen vaihtoehto olisi aloittaa tallentaminen vaikkapa viime vuodesta ja sitoutua tekemään työ vuosittain ainankin tuon viiden vuoden verran. Tällöin hyötyä joutuisi kuitenkin odottelemaan muutaman vuoden verran.
Sanalliset arvostelut kirjoitetaan monesti lyhenteitä käyttäen. Mikä on oikea tapa tallentaa tieto? Pystykorvajärjestön kannassa on lyhenteet näköjään jätetty kirjoittamatta auki, äkkivilkaisulla ajokoirajärjestö julkaisee vuosikirjassa auki kirjoitetut versiot. Alkuperäisasun säilyttämisellä tietysti poistetaan virhetulkintojen mahdollisuus. Mutta jos kaikki kirjoitetaan alkuperäisessä asussaan, jätetäänkö myös selvät kirjoitusvirheet korjaamatta?
Entäpä muut kuin suomenkieliset arvostelut? Alkuperäisasun säilyttävä periaate edellyttäisi, että teksti kirjoitetaan sillä kielellä kuin se arvostelulomakkeessa on. Toisaalta käyttökelpoisuus edellyttäisi tekstin kääntämistä, mutta kuka uskaltaisi ottaa vastuun siitä, että käännös on tehty niin, että ajatus säilyy vivahteineen varmasti oikeana. Koiranomistajat ovat tunnetusti herkkiä sille, jos oman koiran kohdalla on julkisissa esityksissä pieniäkään virheitä.
Arvostelutekstejä ei voi kirjoittaa millään tekstinkäsittelyohjelmalla, vaan työ olisi tehtävä niin, että teksti olisi suoraan liitettävissä osaksi tietokantaa (hakuoperaatiot olisi pidettävä mahdollisina). Käytännössä ainoa oikea tapa olisi käyttää jotain tietokantaohjelmaa (MsAccess vaikkapa) niin, että peruskoiratieto (rekisterinumero ja koiran nimi) olisi tauluna jo olemassa. Tällöin numeeristamisen voisi toteuttaa semmoisessa marssijärjestyksessä, että haettaisiin kannasta (em. taulusta) koira rekkareineen ja tälle sitten ruvettaisiin naputtamaan tekstiä. Perustietotaulu varmistaisi sen, että teksti menisi varmasti oikealle koiralle – näyttelyarvostelulomakkeissa rekisterinumero ja koiran nimi eivät nimittäin aina täsmää.
Lopputuloksena tulisi joka tapauksessa olla taulu, jossa on seuraavat kentät: 1. rekisterinumero, 2. tapahtumapaikka, 3. tapahtumapäivämäärä, 4. arvosteluteksti. Jos tämä täyttyy, on tuloksena varmasti yksilöityä tietoa, mikä on tietysti minimivaatimus. Samalla muoto olisi sellainen, että tekstiä voitaisiin haluttaessa käyttää myös vuosikirjassa jos joku semmoisen jaksaa vääntää.
Jollakulla saattaa tulla mieleen tietojen skannaaminen. Se on jo ajatuksena tuhoon tuomittu monestakin syystä. Ensinnäkin tällä konstilla saadaan aikaan rasteriformaattia, joka syö tuhottomasti levytilaa ja tekee kannan selailun raskaaksi. Haut eivät tuohon tiedostomuotoon myöskään onnistu. Skannatun tekstin muuttaminen ohjelmallisesti "oikeaksi" tekstiksi ei myöskään onnistu, sen verran sekalaisia käsialoja noissa lapuissa on. Lisäksi lomakkeet ovat monesti niin epäselviä, ettei skannaus tuottaisi toivottua tulosta. Vilkaisin nopeasti läpi omien koirieni lappuja ja kovin oli epäselviä tapauksia jo tuossa perin pienessä aineistossa.
Tässä siis muutamia ajatuksia aiheesta. Tuumailkaapa.
Timo K.
Timo Kilpeläinen
Selvästi jalostusjaoston puheenjohtaja on miettinyt asiaa. HYVÄ.
Arvostelut kannattaa kirjoittaa alkuperäisellä kielellä. Lyhenteet voi säilyttää tai kirjoittaa auki. Selvät kirjoitusvirheet voi korjata.
Miksi kaikki arvostelut viideltä vuodelta tulisi kirjoittaa puhtaaksi kerralla? Eikö olisi parempi aloittaa vaikka vuodesta 2005? 2006 arvostelujahan ei edes ole vielä kaikkia saatavilla.
Mielestäni arvostelut kannattaa kirjoittaa jollakin tekstinkäsittely ohjelmalla (word). Nythän oltaisiin tekemässä vuosikirjaa eikä tietokantaa. Esim. ajokoirilla arvostelut on vuosikirjan muodossa netissä. Arvosteluja ei voi hakea tietokannasta ajokoirilla. Tekstihän tulisi kuitenkin muuttaa painoon sopivaan muotoon. Yleisin kai nykyään juuri tuo ajokoirienkin käyttämä pdf. Eikö tietokantaan saa kopsattua arvosteluja tekstinkäsittelyllä tehdystä tekstistä? Jos niitä arvosteluja edes tarvitsee sinne laittaa.
Vuosikirja olisi kaikkien mahdollista hankkia. Nettiä ei kaikilla ole ja vaikka olisikin niin kaikki ei osaa sitä kunnolla käyttää. Vuosikirjasta tulisi myös katsottua sellaisia koiria joita tietokannasta ei ikinä hakisi.
Ei kannata tehdä varsin helposta ja yksinkertaisesta asiasta liian monimutkaista. Jo pelkästään arvostelujen kirjoittamisessa on hirveä työ. Saati että se pitäisi tehdä moneen kertaan painoon ja tietokantaan erikseen.
Arvostelut kannattaa kirjoittaa alkuperäisellä kielellä. Lyhenteet voi säilyttää tai kirjoittaa auki. Selvät kirjoitusvirheet voi korjata.
Miksi kaikki arvostelut viideltä vuodelta tulisi kirjoittaa puhtaaksi kerralla? Eikö olisi parempi aloittaa vaikka vuodesta 2005? 2006 arvostelujahan ei edes ole vielä kaikkia saatavilla.
Mielestäni arvostelut kannattaa kirjoittaa jollakin tekstinkäsittely ohjelmalla (word). Nythän oltaisiin tekemässä vuosikirjaa eikä tietokantaa. Esim. ajokoirilla arvostelut on vuosikirjan muodossa netissä. Arvosteluja ei voi hakea tietokannasta ajokoirilla. Tekstihän tulisi kuitenkin muuttaa painoon sopivaan muotoon. Yleisin kai nykyään juuri tuo ajokoirienkin käyttämä pdf. Eikö tietokantaan saa kopsattua arvosteluja tekstinkäsittelyllä tehdystä tekstistä? Jos niitä arvosteluja edes tarvitsee sinne laittaa.
Vuosikirja olisi kaikkien mahdollista hankkia. Nettiä ei kaikilla ole ja vaikka olisikin niin kaikki ei osaa sitä kunnolla käyttää. Vuosikirjasta tulisi myös katsottua sellaisia koiria joita tietokannasta ei ikinä hakisi.
Ei kannata tehdä varsin helposta ja yksinkertaisesta asiasta liian monimutkaista. Jo pelkästään arvostelujen kirjoittamisessa on hirveä työ. Saati että se pitäisi tehdä moneen kertaan painoon ja tietokantaan erikseen.
Päällekkäistä työtä ei kannata tehdä. Tästä syystä tekstin kirjoittamisen jollakin tekstinkäsittelyohjelmalla voi jo ajatuksena hylätä. Tekstin voi tietysti kopioida tietokantatauluun, mutta miksi tehdä asia vaikeamman kautta?
Toinen, tärkeä perustelu on yllä olevassa tekstissäni: tietojen oikeellisuus (oikea tieto menee oikealla koiralle) tulee ehdottamallani tavalla varmistetuksi.
Pidän itsestään selvänä, että teemme hommia tulevaisuutta varten. Tietokannan merkitys tulee väistämättä kasvamaan eikä ole mieltä tehdä sellaista työtä, jota ei voi samoin tein hyödyntää myös tietokannassa.
Timo K.
Toinen, tärkeä perustelu on yllä olevassa tekstissäni: tietojen oikeellisuus (oikea tieto menee oikealla koiralle) tulee ehdottamallani tavalla varmistetuksi.
Pidän itsestään selvänä, että teemme hommia tulevaisuutta varten. Tietokannan merkitys tulee väistämättä kasvamaan eikä ole mieltä tehdä sellaista työtä, jota ei voi samoin tein hyödyntää myös tietokannassa.
Timo K.
Timo Kilpeläinen