Heippa !!
Kyseltiin apua, mutta erehdyimme väärään kohtaan apua kyselemään.
Vinkkejä ja ohjeita kaipailtaisiin, kun meillä on beaglepoika vajaa 5 kuukautta. Tuo autojen perään syöksyminen, miten sitä voisi karsia pois ?
Siitä kun pitemmän päälle tulee suuri suru, jos näin jatkuu...
Saalistusviettihän se pojalla on, mutta ei autoihin eli pistäkääpä meille vinkkejä tulemaan.
Kiitos etukäteen !
T. Luppakorva
Kiitos Minna kysymästä, ei ole vinkkejä tullut.
Olemme yrittäneet tehostaa opetusta kun poika on lenkillä hihnassa.
Makupalat aina peliin auton tullessa vastaan ja hokeminen "ei välitetä". Onnistuu välillä kohtuullisesti.
Ne liivit on hyvät ja olemme pojalle heijastinliivin hommaneet muutoinkin kun myöhemmällä liikutaan ulkona.
kirjoitelkaa ja kertokaa kokemuksistanne, otetaan mielellään neuvoja vastaan.
T. Luppakorva
Meillä vuoden ikäinen beagle narttu joka myös nuorempana hyppi jatkuvasti autojen kimppuun.
Olemme pitäneet lenkillä koiraa ihan vieressä kun auto tulee vastaan. Ei muuta ja on lopettanut tai ainaskin vähentänyt autojen kimppuun hyökkäämistä Eli kun se siitä vähän vanhnee niin lopettaa todennäköisesti autojen kimppuun huyökkäämisen
Kaveri ajamaan autoa koiran ohitse ja joka ikkunaan tyyppi risuvitsan kanssa. Kun piski hyökkää auton kimppuun, niin pitkin korvia.
Varmistukseksi vielä sama temppu usealla eri autolla.
Kyllä mä ainakin annan risuvitsalla takas jos joku mun koiraa menis läpsimään ympäri korvia. En kuitenkaan vihaista koiraa halua. Ja eiköhän tuohon ole inhimillisempiäkin keinoja kuten aikaisemmissa viesteissä on.
Meidän vanha monirotuinen joutui auton tönäisemäksi yli kymmenen vuotta sitten ja sai sisäisen verenvuodon. Selvisi siitä ja elää vieläkin. Kunnioitti sen jälkeen autoja jonkun aikaa.
En tiedä, olisiko tämä sitten se "inhimillisempi keino"?
Mielestäni muutama läpsäys on parempi kuin ainainen pelko vakavasta tapaturmasta.
Ei ole myöskään mukava joutua maksamaan mahdollisia autoon koiran takia tulleita vaurioita, varsinkin jos koira kuolee tai loukkaantuu vakavasti.
Eipä kukaan varmasti halua mitään vammoja omalle, eikä toisenkaan koiralle. En minä ainakaan kun sen kanssa kaksin elellään ja koira on siis se kaikkein tärkein. Mutta tuntuu vaan todella hölmöltä mennä läpsimään koiraa. Ja jos koira on tosi innokas metsällä niin ei moiseen autojen ajamiseen pitäisi riittää kiinnostusta. Mutta kuten meitä ihmisiä, niin on koiriankin moneksi. Enkä halua moittia kenenkään koiria enkä ketään ihmistäkään tällä. Kyllä meillä ainakin ne pupujen hajut on paljon mielenkiintoisempia kuin autot. Sillehän sitten ei voi mitään jos koira ajotilanteessa juoksee pupun perässä tielle.. Mutta onneksi on mahdollisuus mennä niin korpeen ettei tietä ole lähimainkaan. Toivotaan nyt että kaikkien koirat pysyvät poissa autojen perästä ja alta ettei mitään vahonkoja satu.
Kyllä tuo Turon mainitsema tapa on hyvin järkevä ja toimiva konsti.
Jos jollekin tulee paha mieli koiran komentamisesta, niin voin vain kuvitella kuinka paha se mieli on kun jahtikaveria hoidetaan monivammapotilaana eläinklinikalla tai pahimmassa tapauksessa laitetaan monttuun sen vuoksi että auton pelti oli vahvempaa kun koiran pää.
Olen kerran turvautunut samaiseen konstiin autojen perään säntäilevän koiran kanssa ja pahe jäi kerrasta pois kun yhden kerran pääsi kaveri räppäämään. Makupalamotivointi voi olla vähän kevyt konsti tähän vaivaan.
Koiramme ei saanut komennuksesta minkäänsortin traumoja ja käyttäytyi joka tilanteessa kuten ennekin, sillä erotuksella ettei autojen kanssa kisailu sitä enää kiinnostanut.
Turon ohje on pätevä!!! Kokemusta on, lisäisin vielä sen et se tyyppi joka tuota risua autosta tarjoaa niin koira ei saa tunnistaa sitä ihmistä! Et ei mieluusti kovin läheinen.
Meillä nuorempana vanhempi nartuista ei kanssa yhtään kunnioittanut autoja, lähti perään jne.. Iän myötä lakkasi moisen. Toinen on se, että ajaa auton kanssa vaikka pientä lenkkiä, missä ohittaa remmissä olevan koiran. Ajaa niin monta kertaa ohi, ettei koira jaksa enää välittää, ja heti, kun keskittää huomionsa johonki muuhun, saa hirveästi kehuja ja palkkaa!
Käyttäkää koiran kanssa positiivista vahvistamista ja negatiivistä rankaisemista ihan käytännön tilanteissakin!
Kiitos neuvoista!!
Vähitellen pikkuinen on vähentänyt "hölmöilyä", mutta uskomme, et kyllä se siitä.
Positiivinen palkinta makupalat ja kommentti "ei välitä" toimii. Toki myös on joskus otettava kova nykäys ja näpy, kun uhmaikäinen on uhmaikäinen. Nääs toi puolivuotias kokeillee ja näyttää uhmaa aika rankasti välillä.
Saatiin muuten eka kaato 6 kk iässä ja sit oikeestaan alko uhma?
Mutta kiltti poika on suurimman osan aikaa.
Hyvää joulua toivottaa miehikkälän Marski pesueineen !!
Jouluaaton saunalenkillä tuli oikein kunnon tärsky, kun Marski ryntäsi auton kimppuun ja pääsi isännän käsistä irti. Ei onneksi tullut todennäköisesti mitään isompia vammoja, (ehkä henkiselle puolelle).
Toivottavasti tuli oikein kunnon opetus, ennenkuin pahempaa ehti tapahtumaan. nyt Tassunpäivänä alkaaa olla tuo henkinenkin puoli koirapojalla palautumassa ennalleen.
Hyvää loppuvuotta ja vielä parempaa alkavaa vuotta kaikille !!!
marski wrote:Heippa !!
Kyseltiin apua, mutta erehdyimme väärään kohtaan apua kyselemään.
Vinkkejä ja ohjeita kaipailtaisiin, kun meillä on beaglepoika vajaa 5 kuukautta. Tuo autojen perään syöksyminen, miten sitä voisi karsia pois ?
Siitä kun pitemmän päälle tulee suuri suru, jos näin jatkuu...
Saalistusviettihän se pojalla on, mutta ei autoihin eli pistäkääpä meille vinkkejä tulemaan.
Kiitos etukäteen !
T. Luppakorva
meillä on 2 vuotias narttu piikuli "Nelli" minä olen oettanut pienestä pitäen aina kun auto tulee vastaan komennan paikan, ja seisotan niin pitkään etä auto on mennyt ohitse ja palkitsen hyvälllä.
ja nyt ollaan lenkillä Nelli pysähtyyy aina kun auto tulee vastaan....
sitä en tiedä kun ollaan metällä, mitä se sitten tekee... tuskin pysähtyy luulen
t. Nelli
Eli kun se siitä vähän vanhnee niin lopettaa todennäköisesti autojen kimppuun huyökkäämisen 
niin koira ei saa tunnistaa sitä ihmistä! Et ei mieluusti kovin läheinen.
