Olipa mukava huomata uusi tuontipentu kennelliiton sivuilta!
Pennun emänä on Norjan , Ruotsin ja Suomen käyttövalio. Emä voitti viime syksynä Hailuodossa pohjoismaiden mestaruuden. Hailuodossa koira herätti paikalla olleiden huomion voittonsa lisäksi hyvällä haukulla ja riittävällä ulkomuodolla.
Pennun isänä on Ruotsin ja Norjan käyttövalio. Isä uros voitti 2011 Keski-Ruotsin mestaruuden ja osallistui 2011 Ruotsin "Ajovoittajaan". Samoin isä uroksen ulkomuoto on vähintäänkin reilusti riittävä.
Onnittelut tuojalle hienosta valinnasta. Tälläisen koiran tuominen Suomeen osoittaa tuojahenkilön harrastaneisuutta ja hänen arvostustaan beaglerotua kohtaan.
Toivon isosti menestystä pennulle taipaleella aikuiseksi metsästysbeagleksi. Toivottavasti pennusta kehittyy koira, jolla olisi omalta osaltaan jalostusantia suomalaisille beaglelle!
ansa wrote: Hyvältä näyttää, ihan vieraita nimiä sukutaulussa.
siltähän se helposti näyttäisi
Isällä ja sen isoisällä on ainakin ollut pentueet Suomessa, aloittajankin hyvin tuntemassa kennelissä Isällä tuonnin lisäksi 7 jälkeläistä tälle vuodelle rekisteröityinä. Isoisän jälkeläisillä (7) kuusi pentuetta (30 jälkeläistä), joilla taas jälkeläisiä/jälkeläisenjälkeläisiä/jälkeläisenjälkeläisenjälkeläisiä yli 120!
Isän emälinjaakin löytyy täältä noin 20 + niiden jälkeläiset, tosin hiekkalaatikon toiselta laidalta
Emän isän vanhemmilla Suomessa yhteensä 21 jälkeläistä/jälkeläisenjälkeläistä/jälkeläisenjälkeläisenjälkeläistä.
Emän isän emän isä taas on 19 pentuetta (98 pentua) Suomessa siittäneen uroksen isoisä. Kaksi pentuetta tälle urokselle näkyyy rekisteröidyn vielä tänä vuonna.
Enempää en jaksanut tällä erää laskea.... jatkanen huomenna, mikään ei ole mielenkiintoisempaa, kuin sukutaulujen selaaminen
Tietämättömyys ei ole niin suuri häpeä kuin haluttomuus oppia. -B. Franklin
ansa wrote: Hyvältä näyttää, ihan vieraita nimiä sukutaulussa. Toivottavasti pennusta varttuu jalostukseen sopiva koira!
Ansan kanssa ihan samaa mieltä.
Mikäli tämä pentu myöhemmin lunastaa sukutaulun tarjoamat lupaukset ja osoittautuu omistajansa mielestä potentiaaliseksi jalostuskoiraksi hänellä on valittavissa lähes kaikki suomalaiset hyvät urokset nartunsa jalostuskumppaniksi. Sukukato- tai sukusiitoskertoimet eivät aiheuta ongelmia kumppanin valinnalle. Jalostusvalinta voidaan tehdä pelkästään etsimällä sopivin mahdollinen kumppani. Ja taas vastaavasti tästä mahdollisesta yhdistelmästä tulevat pennut voivat tarjota hyviä mahdollisuuksia meidän omaa peruskantaa oleville nartuille. Suomalainen peruskanta on erinomaista, ehkä jopa parasta, mutta joskus kasvattajalla saattaa olla syytä valita siihen ripaus vieraampaakin verta. Tuon vieraan koiran on vain oltava riittävän hyvä jalostusyksilöksi, pelkkä vieraus ei riitä jalostusyksilölle.
kahaltaja wrote:
Emän isän emän isä taas on 19 pentuetta (98 pentua) Suomessa siittäneen uroksen isoisä.
Tuo pitää lukea oikein ajatuksella! Emän isän emän isä on siis tuon Suomessa olevan koiran isoisä! Oleellisin tieto, mikä sukutaulua tutkimalla on tullut mieleen ja ihan julkaistavaksi asti.
Voihan Perhana ja Hyvää päivää.
"Vain sillä, joka ei souda, on aikaa keinuttaa venettä." - Jean-Paul Sartre -.
Eihän suku tosiaan ennennäkemätön Suomessa ole, mutta verrattuna tähän vallitsevaan kantaamme erittäin tervetullutta. Suomalaisten käyttöpiikeleitten kanta on kuitenkin loppupeleissä aika "suljettu", suurilukuinen kylläkin.
ansa wrote:Eihän suku tosiaan ennennäkemätön Suomessa ole, mutta verrattuna tähän vallitsevaan kantaamme erittäin tervetullutta. Suomalaisten käyttöpiikeleitten kanta on kuitenkin loppupeleissä aika "suljettu", suurilukuinen kylläkin.
Totta!
Tietämättömyys ei ole niin suuri häpeä kuin haluttomuus oppia. -B. Franklin
ansa wrote:Eihän suku tosiaan ennennäkemätön Suomessa ole, mutta verrattuna tähän vallitsevaan kantaamme erittäin tervetullutta. Suomalaisten käyttöpiikeleitten kanta on kuitenkin loppupeleissä aika "suljettu", suurilukuinen kylläkin.
Omasta mielestä se on hyväkin pitää "suljettuna" ja näin säilyttää se arvokas jalostustyö jota on 50 vuotta tehty. Selvää on kuitenkin ja jopa pakon sanelemaa että sitä hiukan sopivilla tuonneilla "avarretaan". Tärkeää olisi pyrkiä vain tekemään tuota uutta tuontia erittäin harkiten ja vain sellaislla yksilöillä joiden ominaisuudet on tiedossa. Uusien tuontien käyttö muutaman kerran koemielessä on perusteltua, mutta ennen enempää käyttöä olisi suotavaa koiran onnistuminen kokeissa useimmilla ykkösillä tai jopa KVA arvon vaatimuksilla.
Ruotsin jalostuslistalla on käytäntönä, että uros sinne nostetaan jo muutaman oman onnistumisen jälkeen. Muutamien astutusten jälkeen se siirretään odotuslistalle ja palautetaan takaisin jalostuslistalle sen pentujen saavutettua tuloksia. Näin saadaan uroksiin enemmän vaihtuvuutta ja kuitenkin suurempaan käyttöön ne joiden on viisastakin jättää kantaan enemmän jälkeään.
"Vain sillä, joka ei souda, on aikaa keinuttaa venettä." - Jean-Paul Sartre -.