Koirat metsään ...
Moderators: Titi Rolin, Jenna84, ansa
Kausi alkoi ja päätty samana päivänä. Viireltä Peku irti ja kymmenessä minuutissa kesäinen jäniksenpoika ajossa joka kolmen vartin jälkeen loppui kaurapeltoon. 5 min hukan selvittelyä ja rusakko matkaan joka ekan lenkin jälkeen paineli tietä suoraan ties mihinkä asti. Hain autolla koiran pois jottei vaan auton alle jää heti ekana päivänä.
Siirryin koira kytkettynä kauemmaksi mettään jotta ajo pysyisi pois tieltä. Päästin Pekun hakemaan päivän kolomatta jota ei sitten aivan heti löytynykkään. Ehkä noin tunnin haun jälkeen näin tutkasta jotta yöjäläki on löytyny. 15 minuttia yöjäljen selvittelyä ja taas mentiin ajo meni suoraan poispäin ja etäisyyttä koiraan oli n.700 metriä kun haukku loppu, ajattelin jotta tulipa hukka äkkiä keskelle mettää. Tutka näytti koiran olevan paikallaan. Mietin jotta tutkako temppuilee mutta kun soitin ja mitään ei kuulunu niin pelko heräs jotta ny ei oo kaikki kunnos. Juosten ensin autolle ja sitten pirua kyytiä niin pitkälle ku autolla pääsi. Otin haulikon autosta mukaan ja lähdin viimeistä paikkatietoa kohti. Matkaa oli 170 m, ajattelin jotta olispa panta pudonnu mutta en kyllä ittekkään uskonut jotta mulla niin hyvä tuuri kävisi. Gps näytti Pekun olevan 5 metrin päässä ja huusinkin sitä en kyllä tiedä miksi.
Sitten näin verta maas ja Peku makas muutaman metrin pääs maha auki revittynä. Siinä oli 5 vuoden mettäreissujen päätös, tilanne tuntu niin käsittämättömältä jotta ei sitä voi sanoon kuvaalla. Susi oli poistanu koiran reviiriltään.
Penikan otan viimeistään keväällä mutta en usko jotta yhtä kovalla mettästysinnolla varustettua beagleä saan.
Siirryin koira kytkettynä kauemmaksi mettään jotta ajo pysyisi pois tieltä. Päästin Pekun hakemaan päivän kolomatta jota ei sitten aivan heti löytynykkään. Ehkä noin tunnin haun jälkeen näin tutkasta jotta yöjäläki on löytyny. 15 minuttia yöjäljen selvittelyä ja taas mentiin ajo meni suoraan poispäin ja etäisyyttä koiraan oli n.700 metriä kun haukku loppu, ajattelin jotta tulipa hukka äkkiä keskelle mettää. Tutka näytti koiran olevan paikallaan. Mietin jotta tutkako temppuilee mutta kun soitin ja mitään ei kuulunu niin pelko heräs jotta ny ei oo kaikki kunnos. Juosten ensin autolle ja sitten pirua kyytiä niin pitkälle ku autolla pääsi. Otin haulikon autosta mukaan ja lähdin viimeistä paikkatietoa kohti. Matkaa oli 170 m, ajattelin jotta olispa panta pudonnu mutta en kyllä ittekkään uskonut jotta mulla niin hyvä tuuri kävisi. Gps näytti Pekun olevan 5 metrin päässä ja huusinkin sitä en kyllä tiedä miksi.
Sitten näin verta maas ja Peku makas muutaman metrin pääs maha auki revittynä. Siinä oli 5 vuoden mettäreissujen päätös, tilanne tuntu niin käsittämättömältä jotta ei sitä voi sanoon kuvaalla. Susi oli poistanu koiran reviiriltään.
Penikan otan viimeistään keväällä mutta en usko jotta yhtä kovalla mettästysinnolla varustettua beagleä saan.
Syvä osanotto
Monesti oon miettiny miten suhtautuisin asiaan jos multa menis Kaapo taikka Urmas samalla lailla
Luultavasti sekois pää, jos se nyt ihan selevä on nytkään.
Tämä on nyt tietysti taas jonkun sortin asennevammaa mutta-- Eiköhän ois jo aika tehä asialle jotain
Monesti oon miettiny miten suhtautuisin asiaan jos multa menis Kaapo taikka Urmas samalla lailla
Luultavasti sekois pää, jos se nyt ihan selevä on nytkään.
Tämä on nyt tietysti taas jonkun sortin asennevammaa mutta-- Eiköhän ois jo aika tehä asialle jotain
" minäkö vanha?????....luulette vaan"
Karijoen erän mailla (Sulkava/Juva) ei ole juurikaan susihavaintoja tehty, siellä me metsästetään. Mutta pistää kyllä mietityttämään, missä uskaltaa koiran enää jahtiin laskea... vai uskaltaako enää missään...
Tietämättömyys ei ole niin suuri häpeä kuin haluttomuus oppia. -B. FranklinYhdyn edellisiin ja valittelut minunkin puolesta !
Ei se minunkaan ensimmäinen aamu menny ihan suunnitellun mukaisesti.
Koiran irti laskin aamulla ja ei muuta kuin kuulolle.
Kyllä se aika monasti siinä kävi isäntää katsomassa, mutta kun sen tyylin tiesin, niin tiesin ennestään, että kyllä se siitä kohta häviää.
Ainakin minun koirani kunnot on tähän aikaan huonommillaan, jotenka otan sen aina huomioon, enkä vaadi koiralta oikeestaan mitään.
Iitun taas siinä minun luokse tullessa se oli yltäpäältä rapakossa ja ontui vasenta takajalkaa.
Kotiin päästyä pesin koiran, joka myös sitten nukkuikin siinä hyvin nopeesti, eikä kipuja näyttäny olevan.
Noin kolmen tunnin päästä sen ylös noustessa sen liikkuessa, se käytti vaan kolmee jalkaa, jotenka pelkään pahinta, koska mullakin on näitä kokemuksia jalkansa telonneilta.
Tänään käytin tutulla eläinlääkärissä, jolla ei kuiteskaan kuvauslaitteita ollu, mutta parin viikon pakkolepo ja särkylääkkeet ja sitten edetään varovasti tilanteen ja koiran liikkumisen mukaan.
Ei se minunkaan ensimmäinen aamu menny ihan suunnitellun mukaisesti.
Koiran irti laskin aamulla ja ei muuta kuin kuulolle.
Kyllä se aika monasti siinä kävi isäntää katsomassa, mutta kun sen tyylin tiesin, niin tiesin ennestään, että kyllä se siitä kohta häviää.
Ainakin minun koirani kunnot on tähän aikaan huonommillaan, jotenka otan sen aina huomioon, enkä vaadi koiralta oikeestaan mitään.
Iitun taas siinä minun luokse tullessa se oli yltäpäältä rapakossa ja ontui vasenta takajalkaa.
Kotiin päästyä pesin koiran, joka myös sitten nukkuikin siinä hyvin nopeesti, eikä kipuja näyttäny olevan.
Noin kolmen tunnin päästä sen ylös noustessa sen liikkuessa, se käytti vaan kolmee jalkaa, jotenka pelkään pahinta, koska mullakin on näitä kokemuksia jalkansa telonneilta.
Tänään käytin tutulla eläinlääkärissä, jolla ei kuiteskaan kuvauslaitteita ollu, mutta parin viikon pakkolepo ja särkylääkkeet ja sitten edetään varovasti tilanteen ja koiran liikkumisen mukaan.
voi harmiKeijoN wrote:Yhdyn edellisiin ja valittelut minunkin puolesta !
Ei se minunkaan ensimmäinen aamu menny ihan suunnitellun mukaisesti.
Koiran irti laskin aamulla ja ei muuta kuin kuulolle.
Kyllä se aika monasti siinä kävi isäntää katsomassa, mutta kun sen tyylin tiesin, niin tiesin ennestään, että kyllä se siitä kohta häviää.
Ainakin minun koirani kunnot on tähän aikaan huonommillaan, jotenka otan sen aina huomioon, enkä vaadi koiralta oikeestaan mitään.
Iitun taas siinä minun luokse tullessa se oli yltäpäältä rapakossa ja ontui vasenta takajalkaa.
Kotiin päästyä pesin koiran, joka myös sitten nukkuikin siinä hyvin nopeesti, eikä kipuja näyttäny olevan.
Noin kolmen tunnin päästä sen ylös noustessa sen liikkuessa, se käytti vaan kolmee jalkaa, jotenka pelkään pahinta, koska mullakin on näitä kokemuksia jalkansa telonneilta.
Tänään käytin tutulla eläinlääkärissä, jolla ei kuiteskaan kuvauslaitteita ollu, mutta parin viikon pakkolepo ja särkylääkkeet ja sitten edetään varovasti tilanteen ja koiran liikkumisen mukaan.
jos vielä menette lääkärille, tai jalka ei parane, kannattaa tutkia polven ristisiteet...
paranemista
Tietämättömyys ei ole niin suuri häpeä kuin haluttomuus oppia. -B. FranklinLaitan kuiteskin tämän oman sepostukseni tänne osioon koirat metsään, kuin ystävästä luopuminen.
Kyllä rupee nyt pikkuhiljaa näyttämään siltä, että jonkunverran lihasrevähdyksen jatkoksi tulee ristisidehommat.
Oma luottolääkärinikin sen osasi hyvin ilmaista, joka myös hyvin muisti mullakin olevan siitä ennestään jo kokemusta.
Koirahan oli yltäpäältä mudassa kun se minun luokseni tuli ja ontui vasenta takajalkaa.
Oma teureani on, kun se janoonsa meni juomaan vettä syvältä ojan pohjasta, niin se siinä liujussa räpiköidessään ja henkihieviristään lujasti kiinni pitäessään vaurioitti jalkanssa.
Tämän mun nykyisen koiran emältähän meni ristisiteet kokonaan poikki, vasemmasta takajalasta, jotenka oletettavaa oli, että se olisi jäänyt johonkin oksan haarukkaan, joka lääkärinkin mukaan silloin se myös katkeekin herkemmin.
Kyllä rupee nyt pikkuhiljaa näyttämään siltä, että jonkunverran lihasrevähdyksen jatkoksi tulee ristisidehommat.
Oma luottolääkärinikin sen osasi hyvin ilmaista, joka myös hyvin muisti mullakin olevan siitä ennestään jo kokemusta.
Koirahan oli yltäpäältä mudassa kun se minun luokseni tuli ja ontui vasenta takajalkaa.
Oma teureani on, kun se janoonsa meni juomaan vettä syvältä ojan pohjasta, niin se siinä liujussa räpiköidessään ja henkihieviristään lujasti kiinni pitäessään vaurioitti jalkanssa.
Tämän mun nykyisen koiran emältähän meni ristisiteet kokonaan poikki, vasemmasta takajalasta, jotenka oletettavaa oli, että se olisi jäänyt johonkin oksan haarukkaan, joka lääkärinkin mukaan silloin se myös katkeekin herkemmin.
Mä nyt laitan tänne mitä mulle kuuluu.
Elokuun 20 päivän jälkeen ei ole linkku irronnut.
Vaikka koira on välillä ihan OK, mutta taas välillä lenkittelyn ja nukkumisen jälkeen se ontuu.
Samoihin aikoihin tullut juoksu kylläkin isäntää vähän rauhoittaa, että jospa se sittenkin vieläkin, vaikka juoksun jälkeen?
Tämä jalkahomma on nyt minun kolnesta viimosista koiristani lievin tapaus, mutta lopettamislinjallehan en lähe ainakaan vielä, kun koira ei näköjään yhtään kärsi.
Ei muuta kuin uutta matoo koukkuun.
Elokuun 20 päivän jälkeen ei ole linkku irronnut.
Vaikka koira on välillä ihan OK, mutta taas välillä lenkittelyn ja nukkumisen jälkeen se ontuu.
Samoihin aikoihin tullut juoksu kylläkin isäntää vähän rauhoittaa, että jospa se sittenkin vieläkin, vaikka juoksun jälkeen?
Tämä jalkahomma on nyt minun kolnesta viimosista koiristani lievin tapaus, mutta lopettamislinjallehan en lähe ainakaan vielä, kun koira ei näköjään yhtään kärsi.
Ei muuta kuin uutta matoo koukkuun.
Käytiin Papinniemen Hugon kanssa illan suussa ensi lauantain Pm-maastoa testaamassa. Hugo tempaisi ikäänsä (1.5 v.) nähden varsin hyvän, reilun tunnin ajon. Jäniskin nähtiin. Haukkua saisi tulla vuolaammin, mutta eiköhän se iän ja kokemuksen myötä lisäänny. Haukun kanssa nuukailun vuoksi Tracker piirsi ajoviivan suurimmaksi osaksi ohuena. Luulen, että kortille olisi silti tullut n. 70 minuuttia. Kuva-alan leveys on noin yksi kilometri.
Nappireissu (paitsi että Hugo pyöri hakuvaiheessa jossain ällöttävässä *** ssa itsensä ja tutkaliivinsä pesukuntoon)

Timo K.
Nappireissu (paitsi että Hugo pyöri hakuvaiheessa jossain ällöttävässä *** ssa itsensä ja tutkaliivinsä pesukuntoon)

Timo K.
Timo Kilpeläinen