Autoimmuunisairaus on tietysti aina yksi mahdollisuus. Todennäköisemmästä vaihtoehdosta (allergia) on kuitenkin lähdetty liikkeelle. Riski on tietysti olemassa että liikkeellelähtö on tapahtunut väärästä päästä, mutta jostain on lähdettävä.
Timo K.
Allergia kuuluu autoimmuunisairauksiin, joita on siis useita
Tätä harvoin oikeasti ymmärretään vaikkapa jalostusvalinnoissa... ajatellaan, että eihän sillä koiralla ole "kuin" allergiaa vähän. Perimässä jälkeläiset kuitenkin saattavat kuljettaa koko autoimmuunisairauksien rypästä, josta saattaa puhjeta isompiakin vaikeuksia, kuin pelkkä allergia.
Tietämättömyys ei ole niin suuri häpeä kuin haluttomuus oppia. -B. Franklin
Meillä käytiin läpi tuo sama taistelu:aina vaan vahvempaa antibioottia ja vahvempaa kipulääkettä, ilman mitään tulosta. Viimen koira meni niin huonoon kuntoon, että ainut vaihtoehto oli alottaa kortisoni isolla annoksella, Medrolia 16mg, 2 tablettia kahdesti päivässä. Se annos nujerti oireet parissa tunnissa. Meille lääkäri sanoi, että tästäkin olisi annosta voitu vielä nostaa, jos tarvetta olisi ollut. Ja samalla jätettiin pois antibiootti ja kipulääkkeet, koska ne eivät ole kortisonin kanssa hyvä yhdistelmä. Toivottavasti teillekkin löytyy nopeasti helpotusta!
Niin noista autoimmuunisairauksista: Minä olen käsittänyt että vaikkapa meikäläisen keliakia on autoimmuunisairaus mutta jos jollakulla on vilja-allergia, se ei sitä ole. Mutta tällaiset jutut ovat tämän aiheen alla toisarvoisia. Veikko Huovinen jo aikoinaan kirjoitti Kylän koirat-kirjassaan jotenkin näin:"Elämästä katoaa runo jos rupeaa kanssaeläjien arpia ja hilseilyjä luokittelemaan".
Tässä on se toinen beagle josta oli jalostuspäivillä puhetta. Siis koira, jolla on ollut samantapaista harmaasilmäisyyttä joka on tullut ja mennyt.
Tämmöisen silmän kanssa käytiin tänään kontrollikäynnillä:
Harmaa sameus alkaa olla paljolti hävinnyt, mutta kunnossahan tuo silmä ei vielä ole. Itse asiassa paraneminen on kuulemma odottamattoman hidasta.
Nyt jatketaan taas kymmenen päivää antibioottitipoilla ja hyaluronihappotipoilla. Jälkimmäisten pitäisi nopeuttaa tuon reiän paranemista. Näkkyypähän.
Mutta on kyllä kumma koira. Ei protestoi mitenkään vaikka kuinka sorkitaan kipeää silmää ja pistetään liuskoja luomien alle. Korkeintaan lipaisee kättä...
timkil wrote:Tämmöisen silmän kanssa käytiin tänään kontrollikäynnillä:
Harmaa sameus alkaa olla paljolti hävinnyt, mutta kunnossahan tuo silmä ei vielä ole. Itse asiassa paraneminen on kuulemma odottamattoman hidasta.
Nyt jatketaan taas kymmenen päivää antibioottitipoilla ja hyaluronihappotipoilla. Jälkimmäisten pitäisi nopeuttaa tuon reiän paranemista. Näkkyypähän.
Mutta on kyllä kumma koira. Ei protestoi mitenkään vaikka kuinka sorkitaan kipeää silmää ja pistetään liuskoja luomien alle. Korkeintaan lipaisee kättä...
Timo K.
Osoittaa vaan koiran luonnetta, vaikka kuinka sorkitaan.
Toisaalta, taitaa Jullen ja isännän välit olla kunnossa
Kyllähän se Julle vaistoaa että " ei se äijä ilkeyttään mua sorki"
Yhtään Jullen hyvää luonnetta aliarvioimatta, koira on vastaanottavainen
( varsingin Beagle- älykkäänä koirana ) silloinkun sitä ilman kipua käsitellään, ja luotto isäntään on.
Timpankin tuntien, sitä luottoahan löytyy.
Alkukuvathan oli aika masentavaa katseltavaa, mutta nyt näyttää tilanne jo paljon paremmalta.
Ei muuta kuin paranemista.
Eilen hätäännyin taas eläinlääkärille vaikka tarkastuskäynti olisi ollut vasta ensi viikolla. Silmä nimittäin näytti menevän aina vaan hullumman näköiseksi lääkitsemisestä huolimatta. Vasen silmä näytti (ja näyttää edelleen) lähinnä Lordin silmältä:
Eläinlääkärin reaktio oli: Oi, onpa se lähtenyt paranemaan vauhdilla! Varovasti kyselin, eikö häntä yhtään hätkäytä tuo paholaismainen ulkonäkö. Ei yhtään hätkäyttänyt, on kuulemma vain merkki siitä, että paranemisprosessi on käynnissä. Harmaansininen osa on turvotusta joka häviää, verinen läntti keskellä osoittaa verisuonituksen olevan kunnossa ja parsivan reikää kokoon. Reiästä on kuulemma vain osa enää yhdeltä reunalta umpeutumatta.
On todennäköistä että silmäongelmassa on ollut kaksi asiaa päällekkäin. Jonkun terävän esineen tai asian tekemä pistohaava ja samaan aikaan iskenyt silmätulehdus. Oikeasta silmästä tulehdus lähti helposti, rikkoontunut silmä ei niin vain parantunutkaan.
Olin tässä puolentoista viikkoa reissussa ja kotiin palattuani totesin ilokseni Jullen silmien parantuneen jo lähes normaaleiksi. Vasemmassa on vielä pientä sameutta, jota ei edes huomaa jos ei älyä katsoa. Reiästä ei enää tietoakaan. Kummassakaan silmässä ei ole enää rähmimisiä tai muita ongelmia:
Alku näytti pahalta, mutta niin vain selvittiin...
Tietämättömyys ei ole niin suuri häpeä kuin haluttomuus oppia. -B. Franklin
Hyvältä näyttää Julle ja sopivasti reilu kolme viikkoa ennen mitä varten beagle on mielestäni syntynyt.