Valiot

[kahaltaja]

Kahaltaja:

En tiedä, säikähditkö itse 28.5. klo 00.02 klo kirjoittamaasi viestiä vai saiko joku ulkopuolinen sinut poistamaan osan tekstistäsi puolisen tuntia sen kirjoittamisen jälkeen. Alkuperäinen viestisi oli sävyltään törkeä ja vihjaili kokeiden viinanhuuruiseen todellisuuteen.

Yhden asian se kuitenkin minulle lopullisesti selvensi: Beaglejärjestöä ja metsästysbeagleharrastajia kohtaan esitetyiltä syytöksiltä asennevammaisuudesta hävisi lopullisesti pohja.

Alkuperäinen viestisi on tallessa mutta en aio julkaista sitä täällä. Toivon, ettet sitä itsekään tee – edes selittelytarkoituksessa.

Timo K.

Poistin sen lauseen itse, koska se perustui pelkästään kuulopuheisiin ja muutaman vuoden takaisiin sattumuksiin. Mielestäni se ei ollut lopulta kuitenkaan aiheellinen lause. Törkeästä voi olla kahta mieltä, mutta vihjaus ei ollut asiallinen, siksi sen poistin

[kahaltaja]

ON TÄÄ IHME TOUHUA!!!

Näyttely väki mollaa ajokokeita minkä kerkiää,joku innokas uusi harrastaja pian uskoo teidän provosointia.

Kokeisiin olen osallistunut ja niitä ollut järjestämässä useita kertoja mikä niissä on vaikeaa???
Perimmäinen syy tähän ajokokeiden mollaamiseen taitaa olla se ettei niissä liiku raha,käytännössä kaikki hoidetaan talkoilla rakkaudesta beagleen ja harrastukseen.
Toisin on näyttelypuolella,yllätyin kovasti kun olin järjestämässä näyttelyä ja paljastui miten rahanahnetta porukkaa niissä ympyröissä liikkuu. Toki ymmärrän että tuomareille kuuluu kulukorvaukset,ja näin on oikein.
Mutta kehäsihteerit joiden toiminta on verrattavissa ajokokeiden tuomareihin paitsi että kehäsihteerit istuvat teltassa muutaman tunnin ja kirjoittavat sanelun mukaan,tokihan se on vaativaa. Välittömästi näyttelyn päätyttyä juostaan ympäri kenttää ja huudetaan mistä sitä rahaa saa,ymmärrän hyvin ettei näitä ihmisiä kiinnosta lähteä päiväksi metsään ruokapalkalla. Reilu satkun liksa muutaman tunnin teltassa istumisesta on ihan kiva korvaus jos rahan perässä juoksee.
Vinkki teille näyttelyväelle,jos tosiaan haluatte lopettaa ajokoetoiminnan niin istuttakaa tämä rahastus myös sille puolelle,johan jää kokeet järjestämättä.

Jos olis tapana kiroilla niin tässä alla olisi laaja valikoima sekä kotimaisia että ulkomaisia kirosanoja.

Jos asenteellisuudesta ja mollaamisesta nyt keskustellaan, niin...

[Titi Rolin]

Miten ajokokeesta saisi sellaisen, että se olisi kevyempi järjestää? Helpompi ihan jokaiselle osapuolelle? Onko perinteinen tapa järjestää välttämättä se ainoa, oikea ja paras tapa? Miksi muutos itsessään tuntuu olevan tälle väelle vaikea, kun se monessa muussa on välttämätön toiminnan jatkuvuudelle?

Metsästyksessähän juuri se on niin mukavaa että sitä harrastaessa voi jättää kaikki Eeva Reskon mainitsemat stressinaiheuttajat hetkeksi

Ihmisillä on yhä vähemmän aikaa ja jos tuo homma on noin hankalaa miltä se kuullostaa, kenelläköhän on aikaa? Ennen vanhaan aina sanottiin, että kun minä pääsen eläkkeelle... Eläkeläisilläkin on mahdoton kiire nykyisin!! Eihän se ole pelkkä koe , sitä koiraa tarvis ajattaakin, että se saa kuntoa ja harjotusta. En minä vaan ainakaan ehtisi... Nytkin jää puolet asioista tekemättä, vaikka aina menee 1-2 ennenkuin selviää nukkumaan.

ja siirtyä ihan toiseen maailmaan, niinkuin vähän ´juurilleen`

Minua ainakin mm se metsästyksessä ja ajokokeissa viehättää kuten myös se hieno talkoohenki johon kokeissa törmää.

[JTH]

Tuomarit on kuuleman mukaan useimmiten hattava kotoaan ja koepaikalla oltava noin viiden aikoihin... Näin on viisaammat kertoneet... Matka-aikaa kertyy hyvinkin 2-3 tuntia, lähtö lienee silloin klo 2-3 a.m. Ei nyt isosti houkuttele työviikon päälle

Ihmettelen kovasti tuota tuomareiden kuskaamista, eikö tuomareilla ole autoja/ajokortteja/ajokuntoa

Vastaan tähän nyt näin ajokokeita sivusta kotoa/koepaikalta seuranneena...

Kyllähän niillä tuomareilla suurimalla osalla on auto+ajokortti ja ajokuntoakin vielä siihen kaupan päälle. Mutta miksi mennä monella autolla koepaikalle (varsinkin, jos se on hieman etäämmällä), jos kerta samalta paikkakunnalta lähdetään tai tuomari asuu matkan varrella? Ja mitä aikaisemmin sinne mettään sen koiran kanssa päästään, niin sitä tuoreempi se jäniksen yöjälki on = koiralla paremmat mahdollisuudet saada jänis liikkeelle (-> tulos). Näin on viisaammat mulle kertoneet...

Ehkä en ihan näin pohjalaasena ymmärrä noita 2-3 tunnin matka-aikoja kokeisiin, kun täällä noita ajokokeita on koekautena melkein joka viikonloppu 50 kilometrin säteellä. Meillä ei siis isännän tarttee ihan kolmen aikaan yöllä nostaa päätä tyynystä.

Loppujen lopuksi koiran kanssa harrastamisessa on kyseessä valinnoista. Jos sitä on päättänyt joskus startata kokeisiin/mennä näyttelyyn, niin kyllähän silloin automaattisesti tekee elämässään sellaisia valintoja, jotta se on mahdollista. Silloin ei edes haittaa, vaikka joutuisi heräämään ennen sian pieremää raskaan työviikon jatkoksi. Palkinnoksi sitä saa joka tapauksessa kokea mahtavia hetkiä saman henkisten ihmisten kanssa, ja kruununa kaikelle tälle voipi "kotiin tuomisina" olla tulos kokeista ja miks ei jopa se valion arvokin.

[Reetu09]

Aktiivinen beaglen kanssa harrastaminen 4 vuoden aikana on muuttanut omaa suhtautumistani luontoon aivan oleellisesti. Metsässä olosta kiire on jäänyt pois. Tilalle on muodostunut hyvää yhdessäoloa milloin kaksisteen jonkun koirani kanssa tai milloin yhdessä eri henkilöiden kanssa koettilanteissa tuomarina tai koiranohjaajana. Laskin, että noina neljänä kautena olen saanut tuomaritehtäviin noin kaksikymmentä eri henkilöä. Jotkut ovat olleet tuomarina omalle koiralleni, jotkut arvonnan mukaisesti toisen koiralle. Olen itse toiminut beagleille ja pidempijalkaislle tuomarina useita kertoja. Itselleni on selvää, että minun täytyy nähdä vaivaa noiden hienojen tapahtumien eteen. On aivan luonnollista, että kysyn tuomarit kokeeseen. On aivan luonnollista, että haen tuomarit kyytiin koepaikalle mennessäni. On hienoa, että jotkut aivan eri suunnassa asuvat tuomarit tarjoutuvat tulevansa omalla kyydillä koepaikalle. Uskallan pyytää noista kahdestakymmenestä tuomarista ketä tahansa myös jatkossa tuomaritehtävään. Miksi? Tuomarit nauttivat tehtävästä, he haluavat tehdä "talkootyötä" eri rotujen eteen. Mitä he saavat palkaksi tehtävästä??? Haluan uskoa, että tärkein palkka ovat ne hienot yhteiset kokemukset ja tapahtumat koepäivänä.
En ole yhdenkään samaan kokeeseen osallistuneen ohjaajan tai tuomarin vielä kuullut valittavan, kuinka hankalaa tämä on. En ole kuullut kenenkään toteavan, että piti aamulla ihan herätä normaalia aikaisemmin, piti tehdä edellisenä iltana eväitä itselle ja siinä samalla tuomareille ja piti vielä muistaa koira ottaa varusteineen mukaan .
Viime syksynä oli ilo olla Härskin "oikeana kätenä" kokeessa. Oma tehtäväni oli koemaastojen suunnittelu. Kun seurasin läheltä Härskin toimintaa, se kävisi hyväksi esimerkiksi ihmisestä, joka on antanut sydämensä beagleharrastukselle sen monessa eri muodossa. Noita Härskin tehtäviä tuossa kokeessa olivat: ilmoittautumisten vastaanotto, koirien vastaanotto ja rokotusten tarkistaminen, maastoarvontojen suorittaminen, palkintojen hankinta, aamukahvien keitto, lihasopan keitto, ylituomarin kanssa kokeen seuranta, koesihteerinä toimiminen, palkintojen jako, siivoaminen, jne paljon muuta ennen ja jälkeen koetapahtuman. Kysyin, miksi hän teki kaiken tuon, vaikka porukkaa olisi avuksikin ollut. Härski halusi kuulemma omien sanojensa mukaan "testata itseään". Testi meni hyvin!
Arvelen, että tuosta kokeesta taisi kerholle jäädä 20 - 30€ kassaan. Mutta ei se mitään, kun koe oli onnistunut ja osallistujat olivat kaikki tapahtumaan tyytyväisiä.

[lehtoma]

Toisin on näyttelypuolella,yllätyin kovasti kun olin järjestämässä näyttelyä ja paljastui miten rahanahnetta porukkaa niissä ympyröissä liikkuu. Toki ymmärrän että tuomareille kuuluu kulukorvaukset,ja näin on oikein.
Mutta kehäsihteerit joiden toiminta on verrattavissa ajokokeiden tuomareihin paitsi että kehäsihteerit istuvat teltassa muutaman tunnin ja kirjoittavat sanelun mukaan,tokihan se on vaativaa. Välittömästi näyttelyn päätyttyä juostaan ympäri kenttää ja huudetaan mistä sitä rahaa saa,ymmärrän hyvin ettei näitä ihmisiä kiinnosta lähteä päiväksi metsään ruokapalkalla. Reilu satkun liksa muutaman tunnin teltassa istumisesta on ihan kiva korvaus jos rahan perässä juoksee.

Kehätoimitsija kortinkin joskus omistaneena en vähättelisi kehätoimitsijoiden työtä. Kehätoimitsijoille kuuluu maksaa päiväraha, ateria ja matkakulukorvaus ateria siinä missä tuomareillekkin. Useasti kaikkien rotujen näyttelyyn ja KV näyttelyyn kehätoimitsijoita hankkineena olen valmis maksamaan näyttelyiden järjestäjänä heille heidän osuutensa mukisematta ja nopeasti. Hyvä kehätoimitsija on aarre näyttelytoimikunnalle. Eipä meidän näyttelyissä järjestävien yhdistysten omat kehätoimitsijat ole rahaa pyytäneet vaan tekevät sen talkootyönä ruokapalkalla siinä missä muutkin talkoolaiset. Näyttelyitä järjestävät yleensä muut tahot kuin näyttelyissä kävijät (kennelpiirit, yhdisitykset, metsästysseurat jne.) Tarkoituksena on tuoda on kerätä voittoa jotta voimme järjestää erilaisia rodunomaisia kokeita jne. Jos näyttelyyn ei tule koiria niin eipä tule rahaa kassaakaan riittävästi eli johtopäätöksenä kaikkia harrastusmuotoja tarvitaan koirien kenneltoiminnassa.

Kahaltaja: Koemaksu halutaan pitää pienempänä kuin mitä todelliset kulut ovat ettei siitä tulisi osallistujille kynnyskysymystä.
Kokeenjärjestäjä pyytää omistajaa huolehtimaan tuomarit aamuksi koepaikalle. Voi ne tuomarit kuljetuttaa vaikka maksamalla taksin heille ja miettä sen olevan vain osa osallistumismaksua. Suurin osa kuitenkin omistajista ovat haluneet käyttää halvempaa ja egologisempaa muotoa hakien tuomarit itse. Kuikakohan kauan meillä riittäisi tuomareita jos velvoitettaisiin heitä omalla kustannuksellaan ajamaan harvoina vapaapäivinä arvostelemaan muiden koiria oman maatessa kotona sohvalla? Tuomaritkin ja koetoimikunta ovat usein myös perheellisiä työtä tekeviä ihmisiä eli ei sitä aikaakaan ole heillä sen enempää kuin muilla vaikka joskus tuntuu kuin muut olettaisivat näin olevan. Meitä on kuitenkin paljon ihmisiä jotka rentoutuvat ja nauttivat koirien kanssa metsässäolosta. Itselleni ainakin rentouttavin hetki on kun aamun sarastaessa oman koiran tai koekoiran ajohaukku kajahtaa... eipä työn ja perheen aiheuttama sterssi ole päälimmäisenä.

[kahaltaja]

Aktiivinen beaglen kanssa harrastaminen 4 vuoden aikana on muuttanut omaa suhtautumistani luontoon aivan oleellisesti. Metsässä olosta kiire on jäänyt pois. Tilalle on muodostunut hyvää yhdessäoloa milloin kaksisteen jonkun koirani kanssa tai milloin yhdessä eri henkilöiden kanssa koettilanteissa tuomarina tai koiranohjaajana. Laskin, että noina neljänä kautena olen saanut tuomaritehtäviin noin kaksikymmentä eri henkilöä. Jotkut ovat olleet tuomarina omalle koiralleni, jotkut arvonnan mukaisesti toisen koiralle. Olen itse toiminut beagleille ja pidempijalkaislle tuomarina useita kertoja. Itselleni on selvää, että minun täytyy nähdä vaivaa noiden hienojen tapahtumien eteen. On aivan luonnollista, että kysyn tuomarit kokeeseen. On aivan luonnollista, että haen tuomarit kyytiin koepaikalle mennessäni. On hienoa, että jotkut aivan eri suunnassa asuvat tuomarit tarjoutuvat tulevansa omalla kyydillä koepaikalle. Uskallan pyytää noista kahdestakymmenestä tuomarista ketä tahansa myös jatkossa tuomaritehtävään. Miksi? Tuomarit nauttivat tehtävästä, he haluavat tehdä "talkootyötä" eri rotujen eteen. Mitä he saavat palkaksi tehtävästä??? Haluan uskoa, että tärkein palkka ovat ne hienot yhteiset kokemukset ja tapahtumat koepäivänä.
En ole yhdenkään samaan kokeeseen osallistuneen ohjaajan tai tuomarin vielä kuullut valittavan, kuinka hankalaa tämä on. En ole kuullut kenenkään toteavan, että piti aamulla ihan herätä normaalia aikaisemmin, piti tehdä edellisenä iltana eväitä itselle ja siinä samalla tuomareille ja piti vielä muistaa koira ottaa varusteineen mukaan .
Viime syksynä oli ilo olla Härskin "oikeana kätenä" kokeessa. Oma tehtäväni oli koemaastojen suunnittelu. Kun seurasin läheltä Härskin toimintaa, se kävisi hyväksi esimerkiksi ihmisestä, joka on antanut sydämensä beagleharrastukselle sen monessa eri muodossa. Noita Härskin tehtäviä tuossa kokeessa olivat: ilmoittautumisten vastaanotto, koirien vastaanotto ja rokotusten tarkistaminen, maastoarvontojen suorittaminen, palkintojen hankinta, aamukahvien keitto, lihasopan keitto, ylituomarin kanssa kokeen seuranta, koesihteerinä toimiminen, palkintojen jako, siivoaminen, jne paljon muuta ennen ja jälkeen koetapahtuman. Kysyin, miksi hän teki kaiken tuon, vaikka porukkaa olisi avuksikin ollut. Härski halusi kuulemma omien sanojensa mukaan "testata itseään". Testi meni hyvin!
Arvelen, että tuosta kokeesta taisi kerholle jäädä 20 - 30€ kassaan. Mutta ei se mitään, kun koe oli onnistunut ja osallistujat olivat kaikki tapahtumaan tyytyväisiä.

Kahaltaja: Koemaksu halutaan pitää pienempänä kuin mitä todelliset kulut ovat ettei siitä tulisi osallistujille kynnyskysymystä.
Kokeenjärjestäjä pyytää omistajaa huolehtimaan tuomarit aamuksi koepaikalle. Voi ne tuomarit kuljetuttaa vaikka maksamalla taksin heille ja miettä sen olevan vain osa osallistumismaksua. Suurin osa kuitenkin omistajista ovat haluneet käyttää halvempaa ja egologisempaa muotoa hakien tuomarit itse. Kuikakohan kauan meillä riittäisi tuomareita jos velvoitettaisiin heitä omalla kustannuksellaan ajamaan harvoina vapaapäivinä arvostelemaan muiden koiria oman maatessa kotona sohvalla? Tuomaritkin ja koetoimikunta ovat usein myös perheellisiä työtä tekeviä ihmisiä eli ei sitä aikaakaan ole heillä sen enempää kuin muilla vaikka joskus tuntuu kuin muut olettaisivat näin olevan. Meitä on kuitenkin paljon ihmisiä jotka rentoutuvat ja nauttivat koirien kanssa metsässäolosta. Itselleni ainakin rentouttavin hetki on kun aamun sarastaessa oman koiran tai koekoiran ajohaukku kajahtaa... eipä työn ja perheen aiheuttama sterssi ole päälimmäisenä.

Tummensin tuolta muutamia sanoja, jotka ovat mielestäni oleellisia ja hyviä.

Itsekin nautin suunnattomasti luonnon "rauhasta", enkä voisi elää ilman niitä metsässä vietettyjä hetkiä. Aikanaan niistä nautittiin yhdessä lasteni isän kanssa kuunnellen pitkäjalkaisen tai pystykorvan haukkua. Kun pääsin pelostani laskea koira metsään (yksi oma beagle jäi silmieni alla joku vuosi sitten auton alle), olen oppinut myös rentona nauttimaan siitä ajon kuuntelusta uudelleen. Kiireettömyys on ihanaa, se rentouttaa ja virkistää. Silloin harvoin kun metsälle päästään, niin edellytys mukavalle päivälle on se, ettei ole kiire mihinkään.

Noihin aikaisiin aamuihin suhtaudun varmaankin asennevamman vuoksi aina yhtä ärtyisästi ja ihmettelen, miksei metsästysharrastusta voi aloittaa vasta kukonlaulun jälkeen. Perusteluja aikaiselle ajankohdalle on varmasti, mutta edelleenkin väitän, että se vaikuttaa joihinkin niin, että koetoiminta jää.

Talkootyö on edellytys kaikkien harrasteseurojen toiminnalle. Toisaalta vaihtoehtojen miettiminen voisi jossain vaiheessa myös keventää talkoolaisten taakkaa.

Vaikka paljon kyselen ja kyseenalaistan, niin en kuitenkaan missään nimessä ole aliarvioinut kokeiden tai talkootyön merkitystä. Eikä keskustelua tai pohdintaa oikein synny, jos kukaan ei kysele Ylilyönnit puolin ja toisin ovat valitettavasti tulkinnan mukanaantuomaa, olen itsekin siihen syyllistynyt. Asioista voi (ja mielestäni pitääkin) olla välillä eri mieltä...

[malmol-9]

Me ketkä näitä kokeita olemme järjestämässä ja junailemassa olemme näköjään paljon tyytyväisimpiä kuin ne jotka tavallaan käyvät tai ovat käymässä mahdollisesti valmiiseen pöytään. Parin kymmenen vuoden ajan olen itsekkin näitä pöytiä kattaillut pitkälle saman tyylisesti kuin härskikin.
Tuohon härskin koejärjestelyihin pitää lisätä vielä parhaillaan jopa kahden oman koiran osallistuminen kyseisiin kokeisiin. Se että tänä päivänä on koiramäärät kokeissa yleensä paljon pienempiä kuin toistakymmentä vuotta sitten.
Muutamaan pitäjäotteluun nääs kertyi alun kolmattakymmentä koiraa, saattoi olla jopa neljännes beagleja ja loput suomenajokoiria.
Koevastaavalta vaaditiin ja vaaditaan pitkäjänteistä neuvottelevaa sääntöjen tuntevaa asennetta.
Keskusteluissa on nähty tai halutaan nähdä näitä asioita enimmäkseeen kokeeseen osallistujan näkökulmasta, mikä on vain murto osa koko kokonaisuutta. Ennen kuin päästään aloittamaan minkäänlaista koetta, on monien tuntien työ jo jossain muotoa takanapäin.
Yleensä kaikki pellaa jos toimitaan niinkuin sovitaan, mutta "ketjussa" ei auta olla niin sanottuja heikkoja lenkkejä. Yhdenkin lenkin pettäminen kolahtaa yleensä moneen osioon kokeen kulussa.
Oman mielenkiintonsa aiheuttaa nykyisin nuo muiden järjestämät kokeet, kun ei aina tiedä ylituomariksi mennessään, kuinka etukäteis järjestelyt on tehty.

[Härski]

Mjoo
Sillon ku minä alotin tuomarihommat n. 30-vuotta sitte niin kokeethan alko perjantai-iltana ja loppu "parhailla" maanantai aamuna .
Koskenmaassa oli tupa täynnä, niin miehiä kuin myös tupakin savua. Ja olihan sielä muutama naisihminenkin joukossa.
Ja tunnelmaa että "kurkihirsi naukui".

Olen monesti huomannu, täsä vuosien varrella, että ne jotka "tulee vaan kokeeseen" on niitä jotka kärkkäimmin arvostelee muitten tekemisiä
Tässäkin viestiketjussa eräät moittii systeemin raskautta ja vaikeutta, ja, suurinpiirtein kaikki he ovat kokeissa käymätöntä "kansanosaa".
Ihmetyttää vaan tämmöstä,voisko sanoa jo kokeneempaa alan harrastajaa,millä "eväillä" he arvosteluaan ruokkivat

Sitte kun on startannu muutaman kerran kokeeseen omalla koiralla, on ollut järjestelyissä mukana alusta loppuun ,eli anomassa koetta,tiedustelemassa Ylituomarin ja hänen varamiehensä, kyselemässä maastot,keskuspaikan, ruokahuollon, tarvittavat paperit jnejnejne, palkintoja unohtamatta, niin sitte voi ja saa esittää kritiikkiä. Puoleen jos toiseen.

Minä nyt esitänkin henkilökohtaisen PYYNNÖN kaikille .
Tulkaa sinne kokeisiin, vaikkapa vain turistiksi, tai oman koiran kanssa ROHKEASTI, tai muuten vain.
Me emme siellä ketään SYÖ, emmekä mettään jätä.
Jo ensi syksynä odotan teitä, ensikertalaiset, ja jo vähän kokeneemmatkin.

Ja vielä kerran me "vanhat pierut" jaksakaamme tehdä yksi koekausi beaglemme eteen sitä pyyteetöntä työtä mistä meitä ei palkita

Sen tiedän kokemuksen tuomalla varmuudella, usean "tulokkaan syttymisen" nähneenä ja vanhojenkin harrastajien porukassa pysymisen todenneena että KUN se "tauti tarttuu" niin teitä ei pidä mikään pois sieltä metästä.

Syksyn koekalenterit ilmestyy pian, ei muuta kun innolla selailemaan tulevia koitoksia ja mukaan toimintaan.
Tuomarikurssejakin järjestetään tänä vuonna suhteellisen paljon, jotenka sielläkin puolella löytynee jokaiselle "vapaa viikonloppu".

Enään 83 yötä ja linkku aukee

[karijarvi]

Juurikin näin:Enään 82 yötä ja linkku aukee. Kyllä sitä viimeistään loman loppupuolella jo alkaa kovasti odottaa. Voisiko sanoa että veri vetää mehtille tai kokeisiin. Ei maha mittään. Hieno harrastus.

Pari pointtia illan virkuille eli aamun torkuille. Kahden viikon koehan helpottuu ensi kaudella, kun ns. ylituomarin puhuttelu voidaan aamusta jättää pois. Ja siihen riittää kun ryhmätuomarit osallistuu ennen koepäivää, vaikkapa puhelimitse. Siis helpotus koiran ohjaajille.

Toinen asia. Vuoden vaihteen kahta puolta koirat päästetään irti kokeessa tuossa klo 8-9 eli vasta silloin kun tavallisesta kellosta viisarit erottaa. Ei paha. Tsemppiä kaikille niille sadoille vapaaehtoisille, joiden ansiosta voimme kehittää Beaglea entistä paremmaksi roduksi.

[Sinttura & Junttura]

Syksyn koekalenterit ilmestyy pian, ei muuta kun innolla selailemaan tulevia koitoksia ja mukaan toimintaan.
Tuomarikurssejakin järjestetään tänä vuonna suhteellisen paljon, jotenka sielläkin puolella löytynee jokaiselle "vapaa viikonloppu".

palkintotuomarikurssi ajo beaj.

24.8 HAAPAJÄRVI
Järj. Haapajärven Kennelkerho ry. Kurssin johtaja Arvo Kumpumäki. ilm. Juha Lappalainen puh: 040-523 4889 alkaa klo 12.00

Tämä ko.kurssi järjestetään Meidän tuvan pirtissä. Lupasin talomme kurssinpitopaikaksi kun koulu missä normaalisti kurssit järjestetään on ko. viikonloppuna hääväen käytössä. Tervetuloa meille kaffeelle ja samalla palkintotuomarikurssille

[Härski]

Erjan erinomaista

[päivijohanna]

Nyt tässä on tullut joitakin väärinkäsityksiä matkalla. Eihän tuo "näyttelyväki" missään nimessä ole halunnut hävittää nykyistä ajokoetta, vaan koittanut keksiä tapoja, millä helpottaa kokeeseen lähtemistä. Totuus on kuitenkin se, ettei kaikilla ole koiriensa kanssa mahdollisuutta niin aktiivisesti treenata, eikä kaikilla ole sellaista kilpailuviettiä, että haluisivat edes kokeeseen lähteä.
Tuntuu vaan kovin pahasti siltä, että kaikkeen ideointiin, mitä nämä "väärinajattelijat" ehdottavat työnnetään kapuloita rattaisiin heti ensi metreillä.
Sitten vielä sellainen pointti, ettei tämä "vääräuskoisten joukko" ole missään välissä aliarvostanut ajokokeita tai koirien ajokoetuloksia, vaan he haluaisivat myös arvostusta heidän koiriensa tuloksille ja uhratuille työtunneille ja euroille.

[eeva resko]

Juuri näin..... Kuinka monta kertaa tätä samaa asiaa täytyy jauhaa, ennenkuin menee jakeluun??? Tätähän juuri yritetään saada aikaseksi, että "nukkuvien puolueellekkin" tulisi jokin toiminta joka olis edes sinnepäin jos ajatellaan metsästystä............... Kaikki ei halua/ole aikaa ja vaikka haluaisikin, ei ole mahdollisuutta mennä metsälle. Onko parempi, että ovat siellä sohvalla sen sijaan, että olisi edes jotain toimintaa?