SITAATTEJA poiminut PSä
Moderators: Titi Rolin, Jenna84, ansa
On omalla tavallaan aika surullistakin, miten samat ihmiset vuodesta ja vuosikymmestä toiseen jaksavat syytellä näyttelylinjaisia beaglejä ja niiden kasvattajia ja harrastajia milloin mistäkin, pääasiassa siitä miten ne pilaavat suomalaisen metsästysbeaglen ja sen maineen. Kyllähän näy-beagleistä on moneksi, mutta niin eteviä eivät nekään ole, että sentään pelkällä olemassa olollaan pilaisivat käy-linjat. Jos suomalaisen metsästysbeaglen käyttöominaisuuksissa ja ulkomuodossa on parantamisen varaa, se ei todellakaan johdu siitä, että täällä on pieni näyttelylinjaisten beaglejen harrastajajoukko. Miten joku voi edes noin absurdisti ajatella!
Rodun kahtia jakautuminen on fakta, se on ollut sitä jo vaikka kuinka kauan eikä se asia muuksi muutu. Miksi, oi miksi täällä Suomessa joidenkin on niin kovin vaikeaa sitä hyväksyä ja antaa jokaisen harrastaa sellaisia beaglejä kuin haluaa? Tällä palstalla on joku joskus maininnut, että suvaitsevaisuutta näy-käy -asiassa olisi havaittavissa. Minä en sellaista valitettavasti ole huomannut. Järjestön asenne muuta harrastamista kuin metsästystä kohtaan on lieventynyt, hyvä niin, mutta en koe että asenteet näyttelylinjaisia kohtaan olisivat yhtään pehmenneet. Täällä on edelleen suuri synti harrastaa näy-beaglejä. Mutta ainakin minä olen iloisesti syntinen tässä asiassa, ja lupaan pitää omalta osaltani huolen siitä, että omistamani ja kasvattamani beaglet eivät jatkossakaan pilaa suomalaista metsästysbeagleä yhtään enempää kuin tähänkään mennessä.
Rodun kahtia jakautuminen on fakta, se on ollut sitä jo vaikka kuinka kauan eikä se asia muuksi muutu. Miksi, oi miksi täällä Suomessa joidenkin on niin kovin vaikeaa sitä hyväksyä ja antaa jokaisen harrastaa sellaisia beaglejä kuin haluaa? Tällä palstalla on joku joskus maininnut, että suvaitsevaisuutta näy-käy -asiassa olisi havaittavissa. Minä en sellaista valitettavasti ole huomannut. Järjestön asenne muuta harrastamista kuin metsästystä kohtaan on lieventynyt, hyvä niin, mutta en koe että asenteet näyttelylinjaisia kohtaan olisivat yhtään pehmenneet. Täällä on edelleen suuri synti harrastaa näy-beaglejä. Mutta ainakin minä olen iloisesti syntinen tässä asiassa, ja lupaan pitää omalta osaltani huolen siitä, että omistamani ja kasvattamani beaglet eivät jatkossakaan pilaa suomalaista metsästysbeagleä yhtään enempää kuin tähänkään mennessä.
The nicest people I know are my Show Beagles.
Kolme käyttölinjaista beaglea täältä löytyy ja on näillä näyttelyissä jonkun Eri:nkin saanut, mutta kyllä näitten kanssa sais paljon näyttelyitä kiertää, jos meinais yrittää sertejä saada. Kyllä näyttelylinjaiset hyvin usein siinä viimeisen sanan sanovat. Ja ymmärrettävästi, koska ulkomuotoon on täysillä panostettu
Siksipä olen todennut, että käymme muutamassa näyttelyssä ja tulee mitä tulee, se riittää. Pääpaino metsästyksessä ja tähtäimessä päästä jatkamaan kva-äipän jalanjälkiä koetouhuissa näitten jälkeläisten kanssa
Se, mitä olen miettinyt tästä tänne foorumille kirjoittamisesta ja metsästyslinjaisen beaglen puolesta kantaa ottamisesta niin onhan tämä juurikin se SBJ, joka luotiin metsästyskäytössä olevaa beaglea varten.
Joten miksipä ei P.Särmä saisi nostaa näitä sitaatteja esille täällä..
Itseä ainakin kiinnostaa historiasta esille tuodut henkilöt ja heidän mietteensä, jotka ovat olleet viemässä metsäbeaglea eteenpäin
Vuonna -91 sain ensimmäisen beagleni rippikouluikäisenä ja sitä myötä liityin beaglejärjestöön.
*Ja alkoi siitä se opettelu, millaiset monimuotoiset kuviot liittyykään siihen, kun sitten viimein ollaan pöydässä jänispaistin ääressä.*
Eli paljon on tapahtunut ennen liittymistäni järjestöön, joten kaikki tapahtuneet ja kirjoitetut kiinnostavat.
Siksipä olen todennut, että käymme muutamassa näyttelyssä ja tulee mitä tulee, se riittää. Pääpaino metsästyksessä ja tähtäimessä päästä jatkamaan kva-äipän jalanjälkiä koetouhuissa näitten jälkeläisten kanssa
Se, mitä olen miettinyt tästä tänne foorumille kirjoittamisesta ja metsästyslinjaisen beaglen puolesta kantaa ottamisesta niin onhan tämä juurikin se SBJ, joka luotiin metsästyskäytössä olevaa beaglea varten.
Joten miksipä ei P.Särmä saisi nostaa näitä sitaatteja esille täällä..
Itseä ainakin kiinnostaa historiasta esille tuodut henkilöt ja heidän mietteensä, jotka ovat olleet viemässä metsäbeaglea eteenpäin
Vuonna -91 sain ensimmäisen beagleni rippikouluikäisenä ja sitä myötä liityin beaglejärjestöön.
*Ja alkoi siitä se opettelu, millaiset monimuotoiset kuviot liittyykään siihen, kun sitten viimein ollaan pöydässä jänispaistin ääressä.*
Eli paljon on tapahtunut ennen liittymistäni järjestöön, joten kaikki tapahtuneet ja kirjoitetut kiinnostavat.
FI KVA Pohjankartanon Mirella
FI KVA Viitakiitäjän Iiris
FI KVA Viitakiitäjän Siiri
FI KVA Viitakiitäjän Nokinenä
Viitakiitäjän Tinni
FI KVA Viitakiitäjän Iiris
FI KVA Viitakiitäjän Siiri
FI KVA Viitakiitäjän Nokinenä
Viitakiitäjän Tinni
Viisaita on Wili aikoinaan lausunut!
On se niin väärin kun koiralta,jolla on tarve ja halu päästä metsään,evätään mahdollisuus toteuttaa itseään.
Pannaanpa omalle kohdalle,itse haluan olla ja liikkua metsässä,jos saisin ainostan katsella metsiä auton ikkunasta kun minua vietäisiin balettiharjoituksiin niin kyllä harmittais,hyvin vartalolleni sopivaa balettia vastaan minulla ei ole mitään mutta metsään täytyy päästä!
Näyttely säännöistä en paljoakaan tiedä mutta loppuisikohan tämä pelleily
jos sertin voisi vastaan ottaa ainostaan kokeissa palkintosijaan oikeuttavan tuloksen ajanut koira. Onko Ruotsissa näin? Pitikö meillä olla yhteispohjoismaiset näyttelysäännöt?
On se niin väärin kun koiralta,jolla on tarve ja halu päästä metsään,evätään mahdollisuus toteuttaa itseään.
Pannaanpa omalle kohdalle,itse haluan olla ja liikkua metsässä,jos saisin ainostan katsella metsiä auton ikkunasta kun minua vietäisiin balettiharjoituksiin niin kyllä harmittais,hyvin vartalolleni sopivaa balettia vastaan minulla ei ole mitään mutta metsään täytyy päästä!
Näyttely säännöistä en paljoakaan tiedä mutta loppuisikohan tämä pelleily
jos sertin voisi vastaan ottaa ainostaan kokeissa palkintosijaan oikeuttavan tuloksen ajanut koira. Onko Ruotsissa näin? Pitikö meillä olla yhteispohjoismaiset näyttelysäännöt?
Entäpä jos se beagle ei ole kovin kiinnostunut jäniksistä?Meidän piikeli juoksee jänön perässä noin sata metriä ja palaa takaisin. Saa juosta päivittäin irti metsässä, mutta on paljon kiinnostuneempi mustikoista ja jäniksenpapanoista kuin itse elukasta. On hyväkuntoinen, lihaksikas ja reipas. En todellakaan voi sääliä sitä!
Kyllä koiralla täytyy olla myös itseisarvo eikä vain välinearvoa - ja tämä koskee kaikkia harrastus- ja kilpakoiria!
Kyllä koiralla täytyy olla myös itseisarvo eikä vain välinearvoa - ja tämä koskee kaikkia harrastus- ja kilpakoiria!
Mikä pelleily?Näyttely säännöistä en paljoakaan tiedä mutta loppuisikohan tämä pelleily
jos sertin voisi vastaan ottaa ainostaan kokeissa palkintosijaan oikeuttavan tuloksen ajanut koira. Onko Ruotsissa näin? Pitikö meillä olla yhteispohjoismaiset näyttelysäännöt?
Villi veikkaus on, että ei loppuis. Eipä ole itse ainkaan tullut vain SERTien takia näyttelyissä käytyä, jos olisi, olisi näyttelyurakin ollut todella lyhyt
Onko niin että epään koiriltani tarpeen lähteä metsään toteuttamaan itseään, kun en tuo niitä kokeisiin?
Nämäkin juoksevat päivittäin irtipitoaikaan metsässä, lähtemättä ajoon, onko niillä metsästyshalussa/-innossa vikaa vai onko ne koulutettu edes kohtuullisesti?
Pentti Särmälle kiitokset näiden sitaattien julkistamisesta tänne yleiseen tietoon. Kylliksi ei voi kiittää Wilin ja Ison Antin työtä, mitä he ovat aikoinaan tehneet, että meillä on nyt näin hyvä metsästyslinjainen beagle. Jokainen saa siitä nautintoa itselleen toimiessa oman koiransa kanssa metsässä.
Työ on vielä kesken ja sitä varten meillä on suuri työ pitää taso näin hyvänä ja vielä parantaa tästä. Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Yksin ei kukaan pysty tähän, mutta suurena porukkana jolla yhteinen päämäärä beaglen hyväksi saa paljon aikaan.
Onneksi meillä on SBJ:ssä paljon hyviä niin naisia kuin miehiäkin tekemässä tätä työtä.
Ilonalle voisin sanoa, ettei se treenaamatta se koira ajamaan opi. Et sinäkään ajanut yli 100 m pyörällä ensimmäisellä kerralla !!! Ja beglenomistajana itsekin ja monen muun koiran pitotavan tuntien voin sanoa, ettei todellakaan ole esineellistetty koiraa. Se ei tarkoita jos sitä käytetään metsästykseen ettei siitä välitettäisi. Monesti side koiraan tulee paljon isompi kuin muissa harrastusmuodoissa, koska vietetty aika metsässä on suuri tuntimäärältään ja yhteistyö pitää olla kunnossa. Meillä koirat nukkuu yöt sisällä aina ja tiedänpä taloja jossa metsästyskoirat nukkuu sängyssä
Ja vaikka puhutaan metsästyskoirasta niin tiedän monta koiranomistajaa jotka eivät ammu koirallensa enää yhtään jänistä, kunhan ajattavat. Tämä riittää koiralle. Tiedänpä ainakin yhden koiran joka on KVA jolle ei koskaan ole ammuttu yhtään jänistä. Jotkut koirat vaatii kaatoja syttyäkseen ja jotkut eivät. Ei tämä niin "raakaa" hommaa tämä metsästys ole mitä se näyttelyihmisten silmiin voi näyttää.
Työ on vielä kesken ja sitä varten meillä on suuri työ pitää taso näin hyvänä ja vielä parantaa tästä. Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Yksin ei kukaan pysty tähän, mutta suurena porukkana jolla yhteinen päämäärä beaglen hyväksi saa paljon aikaan.
Onneksi meillä on SBJ:ssä paljon hyviä niin naisia kuin miehiäkin tekemässä tätä työtä.
Ilonalle voisin sanoa, ettei se treenaamatta se koira ajamaan opi. Et sinäkään ajanut yli 100 m pyörällä ensimmäisellä kerralla !!! Ja beglenomistajana itsekin ja monen muun koiran pitotavan tuntien voin sanoa, ettei todellakaan ole esineellistetty koiraa. Se ei tarkoita jos sitä käytetään metsästykseen ettei siitä välitettäisi. Monesti side koiraan tulee paljon isompi kuin muissa harrastusmuodoissa, koska vietetty aika metsässä on suuri tuntimäärältään ja yhteistyö pitää olla kunnossa. Meillä koirat nukkuu yöt sisällä aina ja tiedänpä taloja jossa metsästyskoirat nukkuu sängyssä
Ja vaikka puhutaan metsästyskoirasta niin tiedän monta koiranomistajaa jotka eivät ammu koirallensa enää yhtään jänistä, kunhan ajattavat. Tämä riittää koiralle. Tiedänpä ainakin yhden koiran joka on KVA jolle ei koskaan ole ammuttu yhtään jänistä. Jotkut koirat vaatii kaatoja syttyäkseen ja jotkut eivät. Ei tämä niin "raakaa" hommaa tämä metsästys ole mitä se näyttelyihmisten silmiin voi näyttää.
hyvin pitkältihän tässä on kysymys siitä RIKOKSESTA, että ns. käy ja näy linjoja sekoitetaan keskenään -eikö?
ainakin minä sain erään yhdistyksen kokouksessa jo varsin iäkkään herran suoraan silmilleni, koska olen rohjennut näitä linjoja sekoittamalla PILATA hartaasti vaalitun rodun. koko jäsenmaksun edestä tuli tekstiä -saatua se on tietysti tuokin
en tiedä minkä tiedon pohjalta tuo ryöpytys tuli, koska kyseisen herran olin tavannut aikaisemmin vain kahdesti NÄYTTELYkehän laidalla ja keskustellut sen verran, että onnittelin häntä.
JA NÄIN TÄMÄ RIKOS ON TAPAHTUNUT:
* yli vuoden ikäisistä kasvateistani metsästävässä kodissa on 21 beaglea 29:stä. nämä 21 myös ajavat jänistä ainakin sen verran, että omistajat ovat tyytyväisiä ja paistia on riittänyt
* alle vuoden vanhoista metsästävissä perheissä on 16 kasvattia 22:sta ja näistäkin jo pari on ottanut ensimmäiset ajonsa.
* muutama kasvattini omistaja ei ollut käynyt metsällä aikaisemmin, mutta beaglen kanssa innostui metsästyksestä ja hakeutui mukaan harrastukseen.
* lähes kaikki metsällä käytetyt kasvattini ovat aloittaneet ajot reilusti alle vuoden vanhoina, parhaimmat ovat "karanneet" jäniksen jäljille jo nelikuisina ja ajelleet vartin ajoja äänen kanssa
* kovasti mielipahaa aiheuttaneen tuontiurokseni jälkeläiset, jotka ovat metsästävissä kodeissa, ovat osoittaneet mallikkaita otteita jänisjahdissa, pääsääntöisesti ovat lähteneet ajamaan noin puolivuotiaina.
* kokeisiin olen kannustanut omistajia lähtemään, mutta suurimmalle osalle metsästys on harrastus ja koetoiminta ei juurikaan kiinnosta. odotetavissa on kuitenkin lisääntyvää kiinnostusta...
* kaiken kaikkiaan kasvattini ovat olleet erittäin terveitä, sosiaalisia, iloisia ja avoimia sekä ulkomuodollisesti vähintään keskitasoa, suurin osa sen yli.
* kasvattini harrastavat metsästyksen ohella muitakin lajeja, joten aktiviteettia riittää vuoden ympäri
MISSÄHÄN KOHTAA ROTU MENI PILALLE?????
henkilökohtaisesti olen perin juurin kyllästynyt tähän vääntämiseen ja loan heittelyyn. jos edes suoraan naaman edessä viskattaisi kuten edellä mainittu iäkäs herra, mutta kun se suurin kakkaralli tapahtuu selän takana perustuen lähinnä oletuksiin ja omiin kuvitelmiin.
onneksi harrastajissa on myös se toinen puoli, jolta saa kannustusta ja apua ja rehtiä palautetta -ja kun tuen antaja on pitkän linjan beagleharrastaja, niin osaapa lämmittää mieltä!
olen harkinnut jo pidempään jäsenyyttä ja sen jatkamista beaglejärjestössä sekä suur-savon beaglessa. miksi kuulua sellaiseen joukkoon, johon ei tunne kuluvansa ja jossa kokee olevansa epätoivottu ja rikollinen yksilö
ainakin minä sain erään yhdistyksen kokouksessa jo varsin iäkkään herran suoraan silmilleni, koska olen rohjennut näitä linjoja sekoittamalla PILATA hartaasti vaalitun rodun. koko jäsenmaksun edestä tuli tekstiä -saatua se on tietysti tuokin
JA NÄIN TÄMÄ RIKOS ON TAPAHTUNUT:
* yli vuoden ikäisistä kasvateistani metsästävässä kodissa on 21 beaglea 29:stä. nämä 21 myös ajavat jänistä ainakin sen verran, että omistajat ovat tyytyväisiä ja paistia on riittänyt
* alle vuoden vanhoista metsästävissä perheissä on 16 kasvattia 22:sta ja näistäkin jo pari on ottanut ensimmäiset ajonsa.
* muutama kasvattini omistaja ei ollut käynyt metsällä aikaisemmin, mutta beaglen kanssa innostui metsästyksestä ja hakeutui mukaan harrastukseen.
* lähes kaikki metsällä käytetyt kasvattini ovat aloittaneet ajot reilusti alle vuoden vanhoina, parhaimmat ovat "karanneet" jäniksen jäljille jo nelikuisina ja ajelleet vartin ajoja äänen kanssa
* kovasti mielipahaa aiheuttaneen tuontiurokseni jälkeläiset, jotka ovat metsästävissä kodeissa, ovat osoittaneet mallikkaita otteita jänisjahdissa, pääsääntöisesti ovat lähteneet ajamaan noin puolivuotiaina.
* kokeisiin olen kannustanut omistajia lähtemään, mutta suurimmalle osalle metsästys on harrastus ja koetoiminta ei juurikaan kiinnosta. odotetavissa on kuitenkin lisääntyvää kiinnostusta...
* kaiken kaikkiaan kasvattini ovat olleet erittäin terveitä, sosiaalisia, iloisia ja avoimia sekä ulkomuodollisesti vähintään keskitasoa, suurin osa sen yli.
* kasvattini harrastavat metsästyksen ohella muitakin lajeja, joten aktiviteettia riittää vuoden ympäri
MISSÄHÄN KOHTAA ROTU MENI PILALLE?????
henkilökohtaisesti olen perin juurin kyllästynyt tähän vääntämiseen ja loan heittelyyn. jos edes suoraan naaman edessä viskattaisi kuten edellä mainittu iäkäs herra, mutta kun se suurin kakkaralli tapahtuu selän takana perustuen lähinnä oletuksiin ja omiin kuvitelmiin.
onneksi harrastajissa on myös se toinen puoli, jolta saa kannustusta ja apua ja rehtiä palautetta -ja kun tuen antaja on pitkän linjan beagleharrastaja, niin osaapa lämmittää mieltä!
olen harkinnut jo pidempään jäsenyyttä ja sen jatkamista beaglejärjestössä sekä suur-savon beaglessa. miksi kuulua sellaiseen joukkoon, johon ei tunne kuluvansa ja jossa kokee olevansa epätoivottu ja rikollinen yksilö
Tietämättömyys ei ole niin suuri häpeä kuin haluttomuus oppia. -B. FranklinMonet luulee,näitä foorumeja lukiessaan, että käy-linjan kannattajat ovat ne,jotka sitä lokaa heittää ja haukkuu näy-linjaiset koirat mennen tullen.
Se on ikävää että ulkopuoliset saavat meistä väärän kuvan.
Se on ikävää, kun mielestäni sieltä "toiseltakin" puolelta sitä sontaa lentää.
Tietysti kaikkein ikävintä on se, että Suomen Beaglejärjestö kärsii tästä eniten. Me ihmiset voimme "kadota" mutta SBJ on ja pysyy.
Lueskelin pari-kolme vuotta sitte, aika ahkeraankin, Beagleharrastajat ry
nimisen populan keskustelusivuja ja siellä se "kehuskelu" oli aivan toista ku täälä.Tyyli oli sanatarkasti tämä :
-"kyllä nuo käyttökoirat on RUMIA"
-"sekin muka huippukoira on saanu hylsyn näyttelystä--"jne.
Yritin äskettäin kävästä kyseisillä sivuilla mutta en onnistunut pääsemään.
Oisko sivut "plokattu" vain jäsenille. Tiä häntä.
Huolestuttavaa oli ,ja on, mielestäni se, että samoilla nimimerkeillä kirjoittelevat ovat nyt täällä.
Asian tekee mielenkiintoiseksi myös näiden käyttökoiriin väheksyen suhtautuvien nimimerkkien tausta.
Jokainen heistä on jotenkin,yhtä poikkeusta lukuunottamatta,joko suoraan tai sukupolven päässä, kytköksissä toisiinsa.
Jokainen voi tehdä "salapoliisityötä" saadakseen selville mitä tarkoitan.
Suomen Beaglejärjestön tavoite ON ajava, ulkomuodoltaan rotumääritelmän mukainen Beagle.Sen ominaisuuksien ja tason parantaminen.Tätä ei mitkään asiat tai muotivirtaukset saa vesittää.
SE on kirjattu Järjestön perutamisvaiheessa Wilin ja muiden sen ajan Beagle-ihmisten alullepanemana.
Joka ei tätä jalostustavoitetta hyväksy olkoon "kaiken ulkopuolella"
Maailma muuttuu, mutta Beagle pysyköön aina AJAVANA koirana.
Se on ikävää että ulkopuoliset saavat meistä väärän kuvan.
Se on ikävää, kun mielestäni sieltä "toiseltakin" puolelta sitä sontaa lentää.
Tietysti kaikkein ikävintä on se, että Suomen Beaglejärjestö kärsii tästä eniten. Me ihmiset voimme "kadota" mutta SBJ on ja pysyy.
Lueskelin pari-kolme vuotta sitte, aika ahkeraankin, Beagleharrastajat ry
nimisen populan keskustelusivuja ja siellä se "kehuskelu" oli aivan toista ku täälä.Tyyli oli sanatarkasti tämä :
-"kyllä nuo käyttökoirat on RUMIA"
-"sekin muka huippukoira on saanu hylsyn näyttelystä--"jne.
Yritin äskettäin kävästä kyseisillä sivuilla mutta en onnistunut pääsemään.
Oisko sivut "plokattu" vain jäsenille. Tiä häntä.
Huolestuttavaa oli ,ja on, mielestäni se, että samoilla nimimerkeillä kirjoittelevat ovat nyt täällä.
Asian tekee mielenkiintoiseksi myös näiden käyttökoiriin väheksyen suhtautuvien nimimerkkien tausta.
Jokainen heistä on jotenkin,yhtä poikkeusta lukuunottamatta,joko suoraan tai sukupolven päässä, kytköksissä toisiinsa.
Jokainen voi tehdä "salapoliisityötä" saadakseen selville mitä tarkoitan.
Suomen Beaglejärjestön tavoite ON ajava, ulkomuodoltaan rotumääritelmän mukainen Beagle.Sen ominaisuuksien ja tason parantaminen.Tätä ei mitkään asiat tai muotivirtaukset saa vesittää.
SE on kirjattu Järjestön perutamisvaiheessa Wilin ja muiden sen ajan Beagle-ihmisten alullepanemana.
Joka ei tätä jalostustavoitetta hyväksy olkoon "kaiken ulkopuolella"
Maailma muuttuu, mutta Beagle pysyköön aina AJAVANA koirana.
" minäkö vanha?????....luulette vaan"
sitaatteja
Ei ole kysymys näy- tai käy-beagleistä, vaan jokaisella beaglenkasvattajalla on oma osavastuunsa KOKO rodusta. Masentavaa on lukea sitaatti Teppo Lampion Metsästys-kirjasta beaglestä, että se on "tullut hyvin suosituksi näyttelykoiraksi. Tällainen näyttelysuosio on kuitenkin TAANNUTTANUT (korostus minun) rodun käyttöominaisuuksien kehittämistä."
Wili Schauman 1972: Kiinnittäkää suurempi huomio käyttöominaisuuksiin kuin ulkomuotoon, silloin kun suunnittelette pentuetta. Molempia on vaikea saavuttaa samalla kertaa. Ulkomuotoa voidaanon parantaa vähitellen (kuten kuluneina 11 vuotena on tapahtunutkin), mutta jos meneteämme käyttöominaisuudet, tai vain osan niistä, kestää vahingon korjaaminen tavattoman kauan.
Harry J Colombo ym The new complete Beagle -kirjastaan: Käyttäen ajokokeita (field trials) perustana ja niissä menestyneimpiä koiria jalostuksen pohjana viisas kasvattaja usein onnistuu saamaan yhtenäisen hyvätasoisen koirakannan ... ja ylittämään jälkeläisissa toivotut ominaisuudet.
Juhani Hirvensalo 1980 (omaa rotuaankin kriittisesti katsoen): Ihmetystä herättää se, että beaglenharrastajien joukossa edelleenkin on henkilöitä, jotka näyttelyosallistumisen vuoksi astuttavat, pennuttavat ja kasvattavat beaglejä arvostaen vain ulkomuodollisia seikkoja. He varmasti helposti löytäisivät monia muita seurakoiriksi paremmin sopivia rotuja. ..(Beagle) on melko huonosti koulutettava eikä ole erikoisen hyvä oppimaan. On varmasti turha odottaa arvostusta tai kiitosta beaglenharrastajien suuren joukon taholta ... elleivät koirat ole vähingtään tyydyttäviä metsästyskoiria. PSä [/u]
Wili Schauman 1972: Kiinnittäkää suurempi huomio käyttöominaisuuksiin kuin ulkomuotoon, silloin kun suunnittelette pentuetta. Molempia on vaikea saavuttaa samalla kertaa. Ulkomuotoa voidaanon parantaa vähitellen (kuten kuluneina 11 vuotena on tapahtunutkin), mutta jos meneteämme käyttöominaisuudet, tai vain osan niistä, kestää vahingon korjaaminen tavattoman kauan.
Harry J Colombo ym The new complete Beagle -kirjastaan: Käyttäen ajokokeita (field trials) perustana ja niissä menestyneimpiä koiria jalostuksen pohjana viisas kasvattaja usein onnistuu saamaan yhtenäisen hyvätasoisen koirakannan ... ja ylittämään jälkeläisissa toivotut ominaisuudet.
Juhani Hirvensalo 1980 (omaa rotuaankin kriittisesti katsoen): Ihmetystä herättää se, että beaglenharrastajien joukossa edelleenkin on henkilöitä, jotka näyttelyosallistumisen vuoksi astuttavat, pennuttavat ja kasvattavat beaglejä arvostaen vain ulkomuodollisia seikkoja. He varmasti helposti löytäisivät monia muita seurakoiriksi paremmin sopivia rotuja. ..(Beagle) on melko huonosti koulutettava eikä ole erikoisen hyvä oppimaan. On varmasti turha odottaa arvostusta tai kiitosta beaglenharrastajien suuren joukon taholta ... elleivät koirat ole vähingtään tyydyttäviä metsästyskoiria. PSä [/u]
en lue kuuluvani kumpankaan (käy, näy) marginaaliryhmäänkään, koska myös minun tavoitteeni kasvattajana on AJAVA, terve, sosiaalinen ja myös kaunis (rotumääritelmän mukainen) beagle, jonka kanssa on helppo elää.Härski wrote: Suomen Beaglejärjestön tavoite ON ajava, ulkomuodoltaan rotumääritelmän mukainen Beagle.Sen ominaisuuksien ja tason parantaminen.Tätä ei mitkään asiat tai muotivirtaukset saa vesittää.
SE on kirjattu Järjestön perutamisvaiheessa Wilin ja muiden sen ajan Beagle-ihmisten alullepanemana.
Joka ei tätä jalostustavoitetta hyväksy olkoon "kaiken ulkopuolella"
Maailma muuttuu, mutta Beagle pysyköön aina AJAVANA koirana.
se, että olen käyttänyt ja tulen myös käyttämään ns. suomi-beaglen ulkopuolisia linjoja jalostusvalinnoissa on minun kohdallani tuonut sitä lokaa niskaan. näy-puolen ihmiset harvemmin paiskovat foorumilla tai julkisella paikalla lokaa silmille (se tulee lähinnä nenänvartta pitkin katsomalla), käy-puolelta lokaa on tullut sitäkin enemmän ja usein myös kovaan ääneen: kokouksessa, kehän laidalla, kehässä, foorumilla jne... ja kummallakin puolella on myös todella ihania ja kannustavia ihmisiä, joilta saa valtavasti tietoa.
minun puolestani jokainen tehköön niin kuin parhaaksi näkee kasvatustyössään. minulla ei ole intressiä puida niitä valintoja foorumilla tai missään muuallakaan. jokaisella varmaan on omat perustelunsa valinnoilleen.
itse tein noin kymmenen vuoden suunnitelman kasvatusta aloittaessani. halusin kasvatteihini tiettyjä suomalaisia linjoja ja joitakin muita linjoja. paljon mielipahaa aiheuttanutta urosta etsiessäni tein pitkän päivärupeaman etsiessäni pentua, jonka takaa ei tulisi yhtään täällä jo olevaa linjaa. ajattelin, että miksi tuomaan isolla rahalla sellaista mitä täällä jo on... vielä tässä olisi muutama vuosi aikaa tavoitteeseen, jokainen näiden vuosien aikana syntyvä pentue on oma osansa siinä ketjussa. ja moni tuleva pentue varmasti vielä tulee aiheuttamaan muutamalle harmaita hiuksia lisää. mutta uskon vakaasti, että siellä ketjun päässä aika lupaavasti häämöttää se, mikä on kunnia jättää nuoremmalle sukupolvelle. ilman unelmia ja tavoitteita en itse voisi kasvatustyötä tehdä. jokaisen pentueen tulee olla perusteltu ja osaltaan pala tätä ketjua.
halu olisi tästä loanheitosta johtuen viedä se paljon parjattu uros kokeisiin, mutta aika on edelleenkin yhtä rajallista kuin ennenkin -tulevana talvena vielä entistä enemmän. viikolla keskustelin erään ihanan pitkän linjan metsästysharrastajan kanssa yhden toisen yhteisen harrastuksen yhteydessä ja myös hän oli sitä mieltä, että kokeisiin mieliessä tulisi päästä useammin kuin kerran viikossa metsälle treenaamaan. juuri metsästyskauden kynnyksellä aloitan työt (noin 10kk viransijaisuus) ja jatkan korkeakouluopintoja. siinä sivussa toimin tytöille ja beagleille autonkuljettajana iltaisin kolmesti viikossa koiratreeneihin, vedän itse vähintään yhdet treenit, kuskaan kilpaurheilua harrastavia lapsukaisia pari kertaa viikossa harjoittelemaan omalle kylälle ja reilu 70km päähän tanhuvaaraan, jonkun kerran myös maasto/katujuoksuihen ja hiihtokisoihin sekä hallikisoihin, lämmitän vajaa 200 neliötä puilla, hoidan omat koirani, teen ruuat, siivoan ja pyykkään yms... metsälle tässä paletissa pääsee kerran viikossa aikaisin aamulla ja silloinkin on toivottava, etteivät pitkiä ajoja ajaisi, että ehtisi taas menemään/tekemään/lukemaan
kaikesta loasta huolimatta aion jatkaa valitsemallani tiellä, kävi se jonkun mielen päälle tai ei
Tietämättömyys ei ole niin suuri häpeä kuin haluttomuus oppia. -B. FranklinFoorumien lukijoista en tiedä, mitä ajattelevat mutta ainakin omalta kohdaltani fakta on (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta), että sitä sonataa on tullut niskaan jo pelkästään siksi, että ensimmäinen beagleni on tietyltä kasvattajalta. Sontaa on tullut niin livenä kuin netin kautta. ”Parhaat” kommentit on tulleet kehän laidalla siinä kohtaa kun koira on vielä boksissa, eikä siitä tiedetä muuta kuin nimi. Viimeismmät harha-ajatukset sain korjata Forssan näyttelyssä.Monet luulee,näitä foorumeja lukiessaan, että käy-linjan kannattajat ovat ne,jotka sitä lokaa heittää ja haukkuu näy-linjaiset koirat mennen tullen.
SBJ:n olisi varmaaan hyvä tehdä asialle jotain. Ottaa edes puolen askeleen verran avoimempi linja ja myöntää nykytilanne, ennemmin kannustaa ja ohjata kuin parjata ja mollata?Tietysti kaikkein ikävintä on se, että Suomen Beaglejärjestö kärsii tästä eniten. Me ihmiset voimme "kadota" mutta SBJ on ja pysyy.
Rehellisyys maan perii...Lueskelin pari-kolme vuotta sitte, aika ahkeraankin, Beagleharrastajat ry
nimisen populan keskustelusivuja ja siellä se "kehuskelu" oli aivan toista ku täälä.Tyyli oli sanatarkasti tämä :
-"kyllä nuo käyttökoirat on RUMIA"
-"sekin muka huippukoira on saanu hylsyn näyttelystä--"jne.
Yritin äskettäin kävästä kyseisillä sivuilla mutta en onnistunut pääsemään.
Oisko sivut "plokattu" vain jäsenille. Tiä häntä.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että suomalainen käybeagle on ruma (sekalinjat on asia erikseen).
Jos ja kun maksan useamman sata euroa koirasta, jonka päätarkoitus on olla jonkin sortin lemmikki, haluan sen miellyttävän silmääni. Sitä ei tänä päivänä tee suomalainen käylinjan beagle (eikä myöskään 95% esim. FCI10 ryhmän koirista). Em. syistä (+muutama muu syy) minulla ei ole käylinjan beaglea, eikä myöskään vinttikoiraa.
Tässä talossa jokaisen koiran pääfunktio on jotain ihan muuta kuin se ”alkuperäinen” käyttötarkoitus, rodusta viis.
Ei pysty muistamaan, mitä olen aikanaan kirjoitellut mutta kaikki mitä olen kirjoittanut, kirjoitan nyt ja jatkossa vähintään tunnistettavissa olevalla nimimerkillä. Miksi en saisi tehdä niin?Huolestuttavaa oli ,ja on, mielestäni se, että samoilla nimimerkeillä kirjoittelevat ovat nyt täällä.
Puhun omasta puolestani: Minä en väheksy ketään, enkä kenenkään motiiveja koiratouhuissa ja/tai harrastuksessa niin kauan kuin koira ei siitä kärsi.Asian tekee mielenkiintoiseksi myös näiden käyttökoiriin väheksyen suhtautuvien nimimerkkien tausta.
Jokainen heistä on jotenkin,yhtä poikkeusta lukuunottamatta,joko suoraan tai sukupolven päässä, kytköksissä toisiinsa.
Ajavuuteen en ota kantaa mutta ulkomuodossa ollaan menty (taas kerran poikkeus vahvistaa säännön) sen viimeisen 10 vuoden aikana, jota olen rotua harrastanut, huonompaan suuntaan. Laskeva suuntaus on nimenomaan rakenteessa ja luonteessa (tämä siis sen perusteella, mitä olen itse havainnoinut).Suomen Beaglejärjestön tavoite ON ajava, ulkomuodoltaan rotumääritelmän mukainen Beagle. en ominaisuuksien ja tason parantaminen.Tätä ei mitkään asiat tai muotivirtaukset saa vesittää.
SE on kirjattu Järjestön perutamisvaiheessa Wilin ja muiden sen ajan Beagle-ihmisten alullepanemana.
Joka ei tätä jalostustavoitetta hyväksy olkoon "kaiken ulkopuolella"
Edelleen esitän kysymyksen (johon ei kukaan ole vielä vastannut): miten me olemme nyt pilaamassa rotua?Wili on joskus määrittänyt suomeen jonkin tavoitteen rodun puolesta = raamattu himouskovaisille = koraani himomuslmeille = mitä ateisteille??
Maailma muuttuu, mutta Beagle pysyköön aina AJAVANA koirana.
Mä olisin kyllä enemmän huolissani pentujentekijöistä kuin näyihmisistä.E ole kysymys näy- tai käy-beagleistä, vaan jokaisella beaglenkasvattajalla on oma osavastuunsa KOKO rodusta. Masentavaa on lukea sitaatti Teppo Lampion Metsästys-kirjasta beaglestä, että se on "tullut hyvin suosituksi näyttelykoiraksi. Tällainen näyttelysuosio on kuitenkin TAANNUTTANUT (korostus minun) rodun käyttöominaisuuksien kehittämistä."
Jep joo... Huonolla rakenteella varustettu koira ei vaan kestä, se on fyysinen mahdottomuus ja ennen mentiin ehkä molemissa suuntauksissa suomibegalen (käylinja) suhteen eteepäin, nykyään ei ehkä niinkään.Wili Schauman 1972: Kiinnittäkää suurempi huomio käyttöominaisuuksiin kuin ulkomuotoon, silloin kun suunnittelette pentuetta. Molempia on vaikea saavuttaa samalla kertaa. Ulkomuotoa voidaanon parantaa vähitellen (kuten kuluneina 11 vuotena on tapahtunutkin), mutta jos meneteämme käyttöominaisuudet, tai vain osan niistä, kestää vahingon korjaaminen tavattoman kauan.
Ja edelliseenkin viitaten. On tuo genetiikan ja peritytyvyydenkin tietämys mennyt eteenpäin ehkä hiukan enemmän kuin lapsen haparoivan askeleen. Toivottavasti.Harry J Colombo ym The new complete Beagle -kirjastaan: Käyttäen ajokokeita (field trials) perustana ja niissä menestyneimpiä koiria jalostuksen pohjana viisas kasvattaja usein onnistuu saamaan yhtenäisen hyvätasoisen koirakannan ... ja ylittämään jälkeläisissa toivotut ominaisuudet.
vät koirat ole vähingtään tyydyttäviä metsästyskoiria.Juhani Hirvensalo 1980 (omaa rotuaankin kriittisesti katsoen): Ihmetystä herättää se, että beaglenharrastajien joukossa edelleenkin on henkilöitä, jotka näyttelyosallistumisen vuoksi astuttavat, pennuttavat ja kasvattavat beaglejä arvostaen vain ulkomuodollisia seikkoja. He varmasti helposti löytäisivät monia muita seurakoiriksi paremmin sopivia rotuja. ..(Beagle) on melko huonosti koulutettava eikä ole erikoisen hyvä oppimaan. On varmasti turha odottaa arvostusta tai kiitosta beaglenharrastajien suuren joukon taholta ... ellei
***. Beagle on erittäin nopea oppimaan ja helposti koulutettava.
Minä omistan tällä hetkellä kolme ulkomuodollisesti vähintään SERTiensä arvoista koiraa. Veteraanistakin olisi saanut KVAn, jos olisi viitsinyt enmmän puuttua sorkkaelukoiden ajeluun, keskimmäisestä tulisi ”heittämällä” KVA, kuten myös nuorimmaisesta. Hyvin suurella todennäiköisyydellä siis
Minä toivoin saavani silmääni miellyttävän pienen suuren, sosiaalisen metsästyskoiran ja niitä näyttäisi nyt kolme olevan. Paimenkoiraihmisten mielestä näiden kanssa ei ole helppo elää, aika monen muun mielestä kyllä.
Kukaan kolmesta ei ole edes yrittänyt pilata suomen linjoja, eikä tule yrittämäänkään. Kolme urosta, joista yhdellä kaksi jälkeläistä, missään linjoissa. Ei mene siis pilalle näylinjatkaan
Johtuen pas*an puhumisesta sekä päin naamaa (vähemmän) että selän takana ei tule yksikään nykyisistä tai tulevista beagleistani osallistumaan ajokokeisiin, riippumatta koiran taidoista tai taidottomuudesta. Kävi koirat kokeissa tai ei, sai tuloksia tai ei, ne eivät tule pilaamaan suomen (vähintään) loistavia ajavia beagleja koskaan.
Kuten olen ennenkin sanonut, sanon aas: Jos jotakuta ihan aikuisten oikeasti kiinnostaa omistamieni beaglejen metsästysominaisuudet, tervetuloa katsomaan! Je ei, ei ole aikaa treenata, tuntuu paistia tulevan sopivasti pataan ilman sitäkin.
Näillä mennään.
Enhän tarkoittanut "piikeilläni" sinua nim.m. "kahaltaja"
Mielestäni toimit niinkuin ROHKEAn kasvattajan tuleekin tehdä.
Suomalaisista linjoista alku joihin sekoitetaan ulkolaista uutta verta.
Mutta---toivottavasti et lähde sille tielle että ulkomuoto vie päähuomion kasvatustyössäsi vaan kiinnität myös käyttöominaisuuksiin tähtäävää jalostusta.
Ns. näy-linjaisissa yhdistelmissä on mielestäni yksi "epäkohta"
Niiden sukusiitosprosentti on monesti suhteellisen korkea.
Jopa 10%. ja joskus yli 20.
Asian tekee huolestutavaksi se että sama prosenttimäärä toistuu monessa polvessa.
Tällähän saadaan ulkomuotoa jalostettua lyhyellä kaavalla mutta samalla muut koiran ominaisuudet kärsii, kuten käyttöominaisuudet.
Ja lopuksi terveys.
Mielestäni toimit niinkuin ROHKEAn kasvattajan tuleekin tehdä.
Suomalaisista linjoista alku joihin sekoitetaan ulkolaista uutta verta.
Mutta---toivottavasti et lähde sille tielle että ulkomuoto vie päähuomion kasvatustyössäsi vaan kiinnität myös käyttöominaisuuksiin tähtäävää jalostusta.
Ns. näy-linjaisissa yhdistelmissä on mielestäni yksi "epäkohta"
Niiden sukusiitosprosentti on monesti suhteellisen korkea.
Jopa 10%. ja joskus yli 20.
Asian tekee huolestutavaksi se että sama prosenttimäärä toistuu monessa polvessa.
Tällähän saadaan ulkomuotoa jalostettua lyhyellä kaavalla mutta samalla muut koiran ominaisuudet kärsii, kuten käyttöominaisuudet.
Ja lopuksi terveys.
" minäkö vanha?????....luulette vaan"
Ns. näy-linjaisissa yhdistelmissä on mielestäni yksi "epäkohta"
Niiden sukusiitosprosentti on monesti suhteellisen korkea.
Jopa 10%. ja joskus yli 20.
Asian tekee huolestutavaksi se että sama prosenttimäärä toistuu monessa polvessa.
Tällähän saadaan ulkomuotoa jalostettua lyhyellä kaavalla mutta samalla muut koiran ominaisuudet kärsii, kuten käyttöominaisuudet.
Ja lopuksi terveys.
Tuuupitko pari esimerkkiä, niin aukeaa ehkä hiukan paremmin