Kävimme ensi kertaa kokeilemassa näyttelykehää Hyvinkään pentunäyttelyissä ja ura alkoikin menestyksellä, kun Battis valittiin ROP-pennuksi. Reissu jäi hyvin mieleen, kun ei oltu varauduttu jatkokisoihin ja minun piti keretä Mikkeliin iltavuoroon töihin... Isäntä jäi sitten Battiksen kanssa pokkaamaan RYP2-sijoituksen ja tulivat sitten junalla kahdestaan Mikkeliin pokaalien kera. Otin heidät kyytiin asemalta töistä lähtiessäni.
Vuoden iässä olikin sitten jo ensimmäisen sertin vuoro Haminasta, tuomarina Juhani Kauppinen. Toinen serti tuli pari kk myöhemmin Mikkelistä. Sitten pitikin odotella vanhojen sääntöjen mukaan 3 vuoden ikää kolmannen sertin metsästykseen.
Battis oli innokas ajuri jo vuotiaana, mutta marraskuu -99 muutti paljon sen elämää. Se saapui kerran pahasti ontuen kolmella jalalla jäniksen ajosta moottoriöljylle haisten. Toinen etujalka oli loukkaantunut ilmeisestikin auton alle jäämisen takia. Veimme Battiksen heti päivystävälle eläinlääkärille Mikkeliin. Hän kuvasi jalan, ja sieltä löytyikin vakava vaurio : oikea lapaluu oli murtunut ! Se tiesi kiireellistä reissua Lahden Eläinlääkäriasemalle, jossa luu operoitiin kiinni peltilevyllä ja ruuveilla. Battis selvisi operaatiosta, mutta vamma vaivasi sitä kuitenkin vuosia aiheuttaen pidemmän ajon jälkeen ontumista.
Battis saikin viettää paljon oloneuvospäiviä, kun keskityimme hevosharrastuksiimme ja kiertelimme raveja ympäri Suomea.
Vuosien kuluessa Battiksen jalka alkoi kestää yhä paremmin vaivaantumatta ja MVA-tittelistä haaveillessamme päätimme käyttää sitä ajokokeessa. No eka yritys meni mönkään jo koetta edellisenä iltana. Battis onnistui livistämään emänsä kanssa ja toki metsäänhän ne heti suuntasivat ! Koitimme niitä metsästellä kiinni tuntitolkulla ja vain Afroditen saimme kiinni 02:n aikaan yöllä. Battis jatkoi ajoa vielä pari tuntia, ja saapui kotiin vähän ennen kuin piti kokeeseen lähteä. Eipä siitä kokeesta sitten mitään tullutkaan, vaikka intoa riitti vielä hakea 120 minuuttia. Seuraavalla kerralla olimmekin sitten huolellisempia, että saatiin koira kunnialla kokeeseen. Tuloksena lumikelin 1 ja 70,75pistettä.
Battis olisi varmasti menestynyt hyvinkin koerintamalla, mutta meidän aika/mielenkiinto ei sitten riittänytkään siihen touhuun. Sen verran kokeissa käytiin, että KVA-tittelin Battis ansaitsi. Sen parhaaksi tulokseksi jäi paljaan kelin 1 ja 83,25 pistettä. Joskus sitä tuli Ajovoittaja-ottelustakin haaveiltua ja johonkin karsintaankin jo ilmottauduttiin. Sekin reissu päättyi jo oman kylän silloiselle Shellille, kun tuomari ei sitten saapunutkaan, jonka piti samalla kyydillä lähteä koepaikalle. Se oli ehkä sellainen "viimeinen niitti", että touhu ei ole meidän juttu.
Kun Battis alkoi olla jo veteraani-ikäinen, niin havahduimme että siitähän on saatava uusi pentu itselle kasvamaan ! Ostimme sille sitten morsiamen pentujen tekoon. Pentujen myyntimenekki yllätti täysin ja Battis saikin sitten muutaman pentueen maailmalle parin muunkin nartun kanssa. Pennuista on kuulunut erittäin hyvää maailmalta, paljon ovat Suomen jäniskantaa harventaneet ! Muutenkin pennunostajat ovat olleet kovin tyytyväisiä hyväluonteisiin ja kauniisiin Battislaisiinsa myös ajojen välillä.
Monesti tuli jo mietittyä, että paljonko on Battiksella vielä aikaa jäljellä, ikää kun tuli toukokuussa jo 12-vuotta. Iän merkit näkyivät jo harmaantuneen naaman lisäksi niin, että talvisin se alkoi jo pienelläkin pakkasella palella. No sai sitten köllötellä sohvalla selällään isännän kainalossa... Kesällä Battis sai lekotella vapaana pihanurmikolla ja nauttia lastemme rapsutuksista. Joskus se kävi itsekseen heittämässä lenkin metsässä ja pupuja pöläyttämässä. Pihasta lähtiessään se vilkaisi kiikussa istuvaa isäntää selvästi kutsuen mukaansa jahtiin. Jos isäntä matkaan kerkesi, harvemmin he sieltä ilman saalista palasivat !
No, Se päivä koitti sitten toissapäivänä, Battis ei enää nurmikolta päätään nostanutkaan. Vain luoja tietää lopullisen lähdön syyn. Työmies lähti saappaat jalassa ! Ainoa lohtu lienee tarhassa toivon mukaan masuaan kasvattava morsian, elokuun alussa syntynee Creeping Hunter Carmenin ja Battiksen viimeinen pentue...
Kiitos Batman kaikesta...
